Sivun näyttöjä yhteensä

16. toukokuuta 2018

Sata vuotta



Päivälleen sata vuotta sitten oli suuri paraati. Se on ollut sata vuotta epäselvää, minkä kunniaksi paraati pidettiin. Suomen vapautuksen – kyllä, mutta maassa oli vierasta sotaväkeä ja rajan takana vihamielistä väkeä. Helsingin valloituksen – ehkä, mutta sen tekivät kyllä saksalaiset jo kuukautta aikaisemmin. Itsenäisen Suomen? Voi niinkin sanoa, vaikka tosin Suomen eduskunnan erää porvarilliset edustajat, Svinhufvud etunenässä, olivat käyneet Pietarissa uudenvuodenaattona 1917 hankkimassa hyväksymisen omituisten vaiheiden jälkeen juuri julistetulle itsenäisyydelle.

Se ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun historiaa alettiin sepittää itse tapahtumien jälkeen. Sana ”historia” tarkoittaa yleensä tuon oppiaineen virallisesti julistettujen harjoittajien kertomusta. Saksalaisen Ranken jo kauan sitten historiantutkimuksen tehtäväksi nimeämä ”mitä tapahtui todella” ei juuri koskaan toteutunut ja oli ajatuksenakin vaarallinen.

Tilanne sata vuotta sitten oli lohduton. Venäjän keisarikunta oli romahtanut täydellisesti. Se oli ajautumassa sisällissotaan, josta tuli pitkä ja verinen. Suomen suuriruhtinaanmaa oli romahtanut…Täällä ei ollut ruokaa, ei poliisia eikä itse asiassa armeijaa. Ennen kuin vuosi oli lopussa, romahti Saksan keisarikunta ja samaan kasaan katuivat kerran mahtavat Itävalta ja Turkki sekä käytännössä Italia.

Maailman mahtavin maa, Yhdysvallat, oli rahoittanut runsaasti liittolaisiaan, sen presidentti W. Wilson oli matkaillut Euroopassa esittämässä sangen erikoisia ajatuksia, ja ennen kuin rauha maailmansodan jälkeen oli saatu rakennetuksi, Amerikka oli perääntynyt takaisin omalle mantereelleen ja jättänyt eurooppalaiset oman onnensa nojaan – mutta velat oli maksettava.

On esitetty arvio, että toukokuun paraati Helsingissä oli niin suuri, 17 000 miestä nälkiintyneessä kaupungissa, koska yksi vaihtoehto oli marssia saman tien Pietariin saksalaisten kanssa ja valloittaa se.

Saksan johdossa oli vaarallista väkeä, jota todellisuudentaju ei kaikin ajoin painanut. Ilmeisesti miljoona pietarilaista, jotka olisi pitänyt ruokkia tai tappaa, sai valitsemaan rauhansopimuksen vaarattomana haihattelijana pidetyn Leninin koplan kanssa. Saksanhan piti jossain välissä voittaa maailmansota länsirintamalla eli tunkeutua Atlantille. Eikä se niin hirveän kaukana ollut.

Mutta entä suomalaiset marssijat ja hurraajat? Tuskin heillä oli tuolloinkaan oikein käsitystä tapahtumien merkityksestä.

Meno ei ole muuttunut. Susanna Koski -niminen kokoomuksetar helskytti televisiossa repliikin, joka oli kuin kahdensadan vuoden takaa. ”Jos kansalla ei ole leipää, miksi he eivät syö nälkäänsä leivoksia?”

Suomesta kehittyi suuren vaivan jälkeen yhteiskunta, jossa toisen ihmisen huono-osaisuuden vähättelemiseen suhtauduttiin torjuvasti. Nyt näyttäisi olevan liikkeellä erilaista ilmaa, ja liikkeen kärjessä nuorta väkeä, jonka elämänkokemusta voi epäillä.

Kuten tässä tapauksessa. Jos on sosialismin toteuttaminen osoittautunut täysin mahdottomaksi, hankalaa on porvarismikin. Lauseen sijasta voi onneksi esittää vastalauseen. Se on tässä.


29 kommenttia:

  1. Susanna Koski ei siis Laine. Muuten olen samaa mieltä

    VastaaPoista
  2. Susanna Laine on ex-missi, näyttelijä ja toimittaja, eikä ainakaan vielä tunnettu politiikassa. Blogisti tarkoittanee Susanna Koskea, joka on kokoomuspoliitikko.

    VastaaPoista
  3. Blogistilla on samanlainen "kyky" kuin minulla, muistaa ihan tutut nimet noin äkkipäätä ihan väärin. Vai muistanko minäkään oikein: "Susanna Koski". Taitaa se Susanna Lainekin olla joku julkisuuden henkilö, joten tällaista sattuu.

    VastaaPoista
  4. Lady Macbeth ja Hecate, jota näkymättömäksi kädeksikin kutsutaan.

    VastaaPoista
  5. Kansalaissodan voitonparaatiin lienee ollut useita syitä. Yksi niistä oli varmaan keskitysmarssi mahdollisen Pietarin-retken varalta. Mutta tuollainen retki oli lähinnä mahdollisuus, ei sen kummempaa. Saksa oli tehnyt rauhan bolševikkien kanssa vasta kaksi ja puoli kuukautta aiemmin.

    Osittain tämän keskitysmarssin syynä oli varmaan kotiutus. Helsinki on joka tapauksessa rataverkkomme keskeisiä reittejä ja tärkeä satama, ja kun armeijaa vedettiin Viipurin–Lahden suunnalta, oli joukot helppo koota Helsinkiin.

    Kolmas syy oli varmasti Mannerheimin halu korostaa itseään ja näyttää voimaa. Voitonparaatissa hän pääsi esiintymään sodan voittaneena valkoisena kenraalina ja samalla osoittamaan, että valkoinen armeija oli lukumääräisesti vahvempi kuin Saksan Itämeren-divisioona. Ei ollut Mannerheimin vika, että poliittinen johto erotti hänet ja laittoi jokaiselle suomalaiselle sotilaalle ryhmänjohtajatasolle saakka saksalaisen kouluttajan esiliinaksi. Valkoinen armeija Helsingissä olisi voinut olla ase paitsi bolševikkeja, myös saksalaisia vastaan. Tosin aika itsetuhoinen ase; kukapa meille olisi myynyt ruokaa, jos olisimme lyöneet puukon saksalaisten selkään jo keväällä 1918? Ja kuka olisi johtanut armeijaa saksalaisia vastaan? Mannerheim varmasti, mutta jääkärit eivät olisi sellaiseen ryhtyneet.

    VastaaPoista
  6. Onkohan se todellakin ollut sata vuotta epäselvää, miksi paraati pidettiin? Niin kauas kuin minä muistan - ja muistan aika kauas - on vallinnut sellainen tulkinta, että Mannerheim halusi paraatin siksi, etteivät saksalaiset saisi koko kunniaa sisällissodan voittamisesta.

    Mannerheim ei halunnut saksalaisia mukaan koko sotaan, mutta kun tyhmemmät ehtivät pyytää, niin minkäs teet. No, Mannerheim teki paraatin, jonka tarkoitus oli näyttää koko kansalle ja miksei maailmallekin, että Suomessa oli myös oma vahva armeija, joka sen sodan oikeasti voitti.

    Voittiko se? Se on toinen juttu, mutta olisi kyllä yksinkin voittanut, jos olisi ehtinyt.

    PS. Mitä tulee Susanna Koskeen, niin sen vähän mitä häntä kuuntelin, niin tuollaista en kyllä kuullut. Vika on varmaan asenteessani. Se siis puuttuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muuttaisiko tämä asenteitasi: "Kaikilla meillä on kuule niitä rajoitteita!" sanottuna monivammaiselle köyhälle työttömälle.

      Poista
    2. "Vika on varmaan asenteessani. Se siis puuttui."
      Jälkimmäinen lause on väärin. Juuri vahva asenne kai on estänyt Tapsaa näkemästä Susanna Kosken todellista suhtautumistapaa.

      Poista
    3. Näinhän sen täytyy olla. "Tapsan" kommentti Susanna Koskesta nilveltyy täydellisesti hänen tavan takaa tällä foorumilla tyrkyttämiinsä "asenteettomiin" kommenteihin historiasta. Yhtä luuta on vuohensarvet,sanotaan.

      Poista
    4. Se, että anonyymillä tuntuu olevan asenne, ei tarkoita että minulla olisi. Jos luet tarkasti, niin ehkä huomaat, etten ottanut mitään kantaa Susanna Koskeen. Esitin vain epäilyni Kemppisen sitaatista. En edelleenkään usko, että Koski sanoi noin.

      Poista
    5. Mitä Suomen historiaan tulee, niin siinä totean olevani aika tasan samoilla linjoilla kuin esim. Kemppinen, Keskisarja, Volanen, Hentilä, Tuomioja ja Erastotones Aleksandrialainen.

      Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku.

      Poista
    6. Mikäli kuuntelit sanoja, ei.
      Mikäli kuuntelit asiaa, kyllä.

      Poista
    7. "Mikäli kuuntelit sanoja, ei.
      Mikäli kuuntelit asiaa, kyllä."

      KGB:n ohjekirjan motto.

      Poista
    8. Voi herttileeri sentään.

      Poista
  7. Eikös ainakin ranskassa sana histoire tarkoitakin muun ohessa tarinaa, kertomusta?

    Presidentti Wilsonin jälkimaine ei liene kovin kummoinen? Idealismissa löytyi, muttei käytännön realiteettien ymmärryksessä?

    Onko meilläkään käsitystä tämän päivän tapahtumien merkityksestä? Se on aina kovin vaikeaa ajassa eläville, ilman etäisyyden suomaa jälkiviisautta. Globalisaatio ja digitalisaatio? Väestönkasvu ja ylipäätään kaikki ympäristöongelmat? Trump, brexit ja muu populismi?

    VastaaPoista
  8. Jotenkin tuntuu, että monien nuorehkojen nykyvaikuttajien puheenparteen on tullut kummallista röyhkeyttä ja epäkunnioitusta muita ihmisiä kohtaan. Ajan kuva.

    Eilen Ylen radio ykkösestä tuli Tapio Rautavaaran "Ontuva Eriksson" ruotsiksi käännettynä. . .ehkä se pitäisi soittaa näille susannakoskille. Vaikka eipä tuo taitaisi liikauttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Maan päällä usein jo kokea sai miten hyviä hurskaat on. Ne neuvoilla hattusi täyttävät. Se riittääkö, Eriksson?"

      Kappale alkoi soida korvamatona Kupla-ohjelman jälkeen ihan vain assoiaatiosta.

      Mutta en nyt keräisi enempää hiiliä nuoren kansanedustajan pään päälle, vaikka hänen esiintymisensä kokoomuksen nuorisopolitiikkona ja vaikka riekkuminen traktorimarssin aikaan Senaatintorilla eivät tue käsitystä vakaasta lainsäätäjästä.

      On kovin kyseenalaista lähteä niinkin voimakkaassa mediassa kuin tv on käsittelemään vastakohtia yksilöiden kautta. Itsekin virkamiehenä ikänsä olleena koin työssä, ettei yksilöihin kohdistuvissa ratkaisuissa pidä lähteä ideologia edellä, vaan yksilön tarpeet edellä ja ideologia toteutukoon sitten säädöstasolla.

      Poista
  9. "toukokuun paraati Helsingissä oli niin suuri, 17 000 miestä"

    Voin olla väärässäkin, mutta yleisimmin pääluvuksi mainitaan 12 000. Sen muistaa siitäkin, että Lapuan suurena kesänä 1930 ne samat 12 000 tulivat uudestaan, "varmistamaan 'vapaussodan' saavutukset".

    VastaaPoista
  10. Muuten olen sitä mieltä, että Kajaanin Sissi-Rykmentin sotapolku v. 1918 tulisi tutkia tarkasti ellei historiikkia vielä ole. Ainakin Iisalmessa murhattiin raukkamaisesti puolenkymmentä työväentalolta tavattua sosialidemokraattien kannattajaa.

    Mitä Urho Kekkonen rivakkana miehenä teki Iisalmessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, se p-leen Kekkonen, tuo 17-vuotias maitoparta, oli jo 1918 kuin mikäkin "Nätti-Jussi": aina "täällä tänään", tappamassa ja muuta häijyyttä harjoittamassa. Voi kun joku Lipponen taas järkkäisi määrärahan valtakunnan tason projektiin "Kekkosen ilkityöt jalan syten vuodesta 1918 lukien".

      Poista
  11. Oikeistosokeiston kyvyt ymmärtää ovat rajoitetut ruokavaliosyistä, kas - kenen leivoksia syöt, sen lauluja laulat. Ymmärrämme toki että leipäjonon käsite saattaa ymmälleen. Syytä huoleen ei ole; kehitteillä on vastalausejono.

    VastaaPoista
  12. Susanna Koski sanoi vaan ääneen sen mitä kokoomuslaiset ajattelevat. Rehellistä siis. Ihmettelen vaan että miksi ihmiset heitä äänestävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis sanoi sen mitä osa - nuoremmista - kokoomuslaisista ajattelee. Vuonna 2013 nousi kohu silloisista kokoomusnuorista (Susanna Koski, Wille Rydman ja ehkä myös Schubak) joiden puheenjohtaja oli Koski. Halusivat ns. perussuomalaisille linjoille, vapaata sananvapautta tuomita/haukkua vähemmistöt ilman lainsuojaa, muuttaa siis lakia. Perinteiset kokoomusaikuiset (Sirpa Pietikäinen, Ilkka Kanerva, Jyrki Katainen) olivat pöyristyneitä.

      Schubak oli joutunut selittelemään eugeniikkamaisia "On järjenvastaista tukea heikomman aineksen lisääntymistä lapsilisillä" -kommenttejaan.
      Hgin piirin varapj halusi poistaa avioliitossa tapahtuneen raiskauksen tuomion.

      Poista
    2. Toteutuneesta politiikasta näkee, että oikeistopuolueet ihan ylimmästä johdosta saakka ajavat köyhiä jatkuvasti yhä ahtaammalle samalla kun lisätään tulonsiirtoja yrityksille. Tällaista toimintaa tekevä ajattelee pohjimmiltaan samalla tavalla kuin Susanna Koski, vaikka osaisi peitellä sen korulauseisiin.

      Poista
    3. Mutta näinhän se on, se on järjenvastaista! Meidän suvaitsevaisten ei tod kannata tukea rasistien ja fasistien lisääntymistä. Parempi olisi, että kaikki vihapuhujat ja väärinajattelijat vietäisiin saunan taakse ja palautettaisiin luonnon kiertoon. Miten paljon parempi tämä maailma silloin olisikaan!

      Poista
    4. Juu, muistan ajatelleeni silloin, että onpas kiinnostavaa kuulla Schubak- nimisen kaverin horisevan "heikommasta aineksesta", ei ole tainnut poika olla kotona esim. isoisän historiamuisteluiden aikaan.

      Poista
  13. Ei ole parempaakaan puoluetta, ja he ainakin tajuavat sen, että stagnatio on tullut jäädäkseen. Parasta totutella kaurapuuron ja näkkileivän syöntiin. Me harvat jäljelle jääneet sodanjälkeisen pula-ajan kokeneet olemme vain palanneet lapsuutemme niukkuuteen. P.S. Maria Antoinetten nimin laitettu sanonta tulee 1500-luvun Saksasta. https://www.britannica.com/story/did-marie-antoinette-really-say-let-them-eat-cake

    VastaaPoista
  14. On totta, että vuoden 1918 sodalle esitetty nimi (Suomen) itsenäisyys- tai itsenäistymissota olisi keinotekoinen. Sisällissota on hyvin kuvaava nimi, siinähän valtiovallan armeija eli valkoiset - venäläisten aseistariisumista eli alun lyhyttä vapaustaisteluvaihetta lukuunottamatta - kukisti kapinaan nousseet punaiset. Samoinhan Yhdysvaltain sisällissodassa 1961 unioni eli pohjoisvaltiot kukisti kapinaan nousseen konfederaation eli etelävaltiot.

    Koska Suomessa kuitenkin on "perinteenä" nimetä sodat omaperäisesti, kuten talvisota ja jatkosota, niin muistellaanpa miten puolustusvoimien ylipäällikkö, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim määräsi päiväkäskyssään talvisodan jälkeen keväällä 1940 toukokuun kolmatta sunnuntaita vietettävän: ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”. Suomen sisällissota voisi siis olla myös murrossota.

    VastaaPoista