Sivun näyttöjä yhteensä

5. huhtikuuta 2016

Suojasatama




Taas kerran: kartelli.

Veroparatiiseissa ainoa iso ongelma ei ole vero-oikeudellinen. Välillinen edustus, tuo hyvä mutta vaikea tenttikysymys, on ongelma. Sen yhdistää kartellikysymykseen sopimusoikeuden peruskysymys, jonka oikeudellinen nimitys on ”sivullisvaikutus”. Tämä ja tuo tekevät sopimuksen – millä tavalla ja miten pitkälle se vaikuttaa sivullisten eli oikeuskielellä ”kolmansien” oikeudelliseen asemaan.

Paremmilla jaostoilla Korkeimmassa oikeudessa esittelijäkin sai puhua ritva ja raili -vastuusta. Oli kokoonpanoja, joissa käytännön tuntemus oli huono ja tiedot rakennustoiminnasta olemattomia. Silloin oli viisainta puhua bulvaaneista tai niistä välikäsistä. Viimeksi mainittu termi, josta Huovisen Konsta Pylkkänen aiheellisesti revitteli, esiintyi lainsäädännössä vallan lain nimikkeessä, joten sitä ei kenenkään ollut syytä ihmetellä.

Välillinen edustus oli täysin näkyvää ja luvallista kiinteistöasioissa. Hyvin usein kiinteistönkauppa tehtiin ”perustettavan yhtiön puolesta”. Taustalla oli muun muassa leimavero. Asunto-osakeyhtiö ei voinut saada kiinteistöä nimiinsä ennen kuin se oli merkitty kaupparekisteriin, mikä puolestaan otti aikansa. Tarkoitus ei liioin ollut, että asianajaja tai edes liikemies, joka osti kiinteistön rakennustarkoitukseen, joutuisi myymään sen uudelle yhtiölle eli että luovutusvero menisi kahteen kertaan.

Tavallista oli pyytää ja saada lainhuutoasiassa lykkäys yhtiön perustamista odotettaessa.

Grynderiasioissa ongelmat kasaantuivat nopeasti. Sana ”grynderi” on väännetty saksasta ja tarkoittaa perustajaurakoitsijaa. Hyvin tyypillisesti ihmiset säästivät asuntoa varten ja saattoivat tehdä kaupan pankkilainan saatuaan jo rakennustöiden aikana tai jopa ennen niiden aloittamista.

Pian sotien jälkeen alettiin käyttää ”väliaikaistodistuksia”, eli maksajat eli asukkaat saivat osakekirjat eli omistusoikeuden vasta myöhemmin. Rakentajat suosivat sellaista järjestelyä, että osakekirjat annettiin vasta kun rakennusurakkasopimuksen mukainen yhden vuoden takuuaika, siis rakentajat velvollisuus korjata rakennuksen käyttöönoton jälkeen ilmenneet, virheistä johtuneet kohteet, oli kulunut umpeen.

Asunnon ostajat eivät siis saaneet täyden hinnan maksettuaan asuntoa eivätkä suojaa virheiltä.

Onko outoa, että elementtirakentamisen myötä ja laajemmin aluerakentamisessa hyvät työtavat ja kestävät materiaalit jäivät nopeasti unohduksiin ja ovat nyt päällämme kosteusongelmina. Nuo ongelmat muuten ovat vasta alkua. Seuraavaksi joudutaan ihmettelemään kaatuvia seiniä ja putoavia parvekkeita. Huonosti korroosiota kestävien metallisiteiden käyttö oli yleistä. Ne nimittäin olivat halvempia kuin kunnolliset, eivätkä ainakaan ostajat osanneet kiinnittää asiaan huomiota.

Vaikka me täällä rakensimme ilman grynderiä - se oli iso riski sinänsä – otin kuukausi sitten valokuvan viemärikaivannosta, jossa oli betoni suoraan mustan teräksen päällä. Eräissä tilanteissa näin muodostuu galvaaninen pari eli syöpyminen tapahtuu erikoisen nopeasti.

Pettämätön keino ennen aikaan oli käyttää peltikaton alla ruoteina betonilautoja nauloineen; katto kului puhki sopivasti heti takuuajan päätyttyä.

Grynderit saivat huonoa mainetta myös siitä, että joillakin heistä oli tapa pantata pankkiin ne asukkaiden maksamat osakkeet omien rakennusaikaisten lainojensa vakuudeksi. Itse olen nähnyt jopa kahdet osakekirjat, mutta siinä oli kyllä kysymyksessä jo väärennysrikos. Osakekirjoja myytiin ennen paperikaupassa.

Pankkien ”parhaat käytännöt” ovat aivan avainasemassa. Siitä ei ole kovin pitkä aika, kun velkakirjat ja sijoitustodistukset olivat tekstiltään aivan puuta heinää. Pankki keskitti ponnistuksensa lomakkeiden graafiseen suunnitteluun niin että tekstissä ei sitten ollut asiaa.

Käytäntö on muuttunut. Laki on muuttunut.

Ritva ja raili… Tällaista termiä käytettiin sovinistisessa yhteiskunnassamme. Sekä grynderit että todella monet muut käyttivät konttorineitejä hallituksen jäseninä tai osakkeiden merkitsijöinä eli bulvaaneina eli välillisinä edustajina. Heille itselleen ei ollut tapana kertoa, että tuollaiset paperit voivat aiheuttaa heille itselleen vakavia ongelmia. Työnantajalle riitti se tieto, ettei tavalliselta konttoristilta saa kuitenkaan ulosmitatuksi mitään.

Ritvan ja railin käyttäminen näin oli nimenomaan kiellettyä ja hyvän asianajajatavan vastaista. Kun Heikki Haapaniemen toimistossa alettiin toimia toisin, käytäntö muuttui kaikkialla; heillä oli asiakkaana paljon rakennusliikkeitä ja paljon tuntemusta.

Suomessa veroparatiisiyhtiön kaltainen menettely eli muun henkilön kuin rahan maksajan merkitseminen omistajaksi lienee tätä nykyä verorikos tai verorikkomus. Asia olisi joka tapauksessa otettava tutkittavaksi. Sisäpiiriläisten asemaa on muutettu jo tuntuvasti. Näennäisluovutus lähisukulaiselle kaatuu ainakin takaisinsaantimenettelyssä.

Mutta ongelma on silti iso. Yhtiöiden kesken toimittaessa se on samaistamisen kysymys, ruotsiksi ansvarsgenombrott. Samalla kun oikea omistaja salataan vastuu lainvastaisesta menettelystä tai vain vahingosta lykätään sivulliselle, jota tyypillisesti ei tavoiteta. Toisin sanoen kysymys ei ole vain eettinen, vaan siinä on kova oikeudellinen ydin.

Luultavasti joku Stubbin hallintarekisterilain muutoksen vastustajista oli nähnyt tämän yhteyden. Tarjoilen täten yleisen kysymyksen välikäsisuhteista kansanedustajien ja muiden kiinnostuneiden tahojen käytettäväksi. Yksityisten sijoittajien lisäksi osakeyhtiöiden kansainvälinen toiminta vaatii tervesilmäistä tarkastelua.

16 kommenttia:

  1. Jos ette ole sattuneet huomaamaan, niin nyt on CIA:lla kaikkien aikojen salajuoni meneillään. Nimittäin tulee sivullisia "uhreja", niin paljon, että taatusti kukaan ei osaa yhdistää kyseistä organisaatiota moiseen.

    Tämä siis siinä tapauksessa, jos uskomme naapurimme virkamiesten selityksiä ja miksemme uskoisi, sillä sehän näyttää tässä tapauksessa olevan myös meidän "rahamiestemme" edun mukaista.

    Seuraavaksi täyttyy varmaan taas alkaa vakavasti tutkimaan sitä yhden uskontokunnan maailmanvalloitussuunnitelmaa, sillä eihän tämä muuten ole mahdollista. Kyseisellä maallahan sattuu myös olemaan hallussaan alkuperäiskappale, siitä kaikkein "painavimmasta" todistuskappaleesta. Käsittääkseni ihan tekijänoikeuksia myöden.

    Tämä on kyllä vähän rumasti sanottu, mutta ei moista hölynpölylausuntoa oikein muutenkaan voi tulkita.

    Vakavasti sanoen minua ihmetyttää yleensäkin se että, jos jää asiasta kuin asiasta housut kintuissa kiinni, niin yleensä selitys on mitä mielikuvituksellisin olkoon kyseessä sitten pieni tai suuri tekijä taikka asia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin parempi olisi vaan kylmä kiisto loppuun saakka. "Se en ollut minä eikä tuo ole minun hevonen."

      Poista
    2. "Pankki keskitti ponnistuksensa lomakkeiden graafiseen suunnitteluun niin että tekstissä ei sitten ollut asiaa."

      Niinkö ihan oikeasti oli, että niissä ei ollut asiaa pankin kannalta katsoen. Kyllä minun havaintojeni mukaan pankeilla - ja vakuutusyhtiöillä - oli parhaat sopimusjuristit kaikki meni aina pankin tai vak.yhtiön eduksi.

      Poista
  2. Elenttitalojen hajoaminen ja parvekkeiden tippuminen ovat kuvaava symboli hyvinvointiyhteiskunnan hajoamiselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä kiitän. Nina Simone Mississippi Goddamn.
      IH

      Poista

  3. Helsingin äkkiä Söörnäisten satamaan johtavan rataverkon varaan nostettu kivinen kantakaupunki on puun swappausta kiveksi. Aatelihypoteekin rinnalle nousi Kaupunkihypoteekkeja ottamaan säästökassojen, myöhempien aikojen säästöpankkien (=tekee laillista valtionrahaa itse itselleen) kautta kerättyjä liikepankkien metsäkauppoja varten valmistamia markkoja ja nostattamaan niillä vielä Helsinginkin. Omianiko höpisen?

    Ehei, katso mitä Juha Siltala sanoi HS 29.3. Hän sanoi "Talous, jossa raha ei kierrä työpalkkojen kautta kysynnäksi, lamautuu." Siis lamautuu nyt, mutta ei 1880-1915 kun se kiersi juuri noin. Kemppisen kaveriksi valiokuntapenkille pitäisi saada Siltala. Vaan ei siellä ole sijaa kumpaisellekaan, paikat menevät PwC… ja koko pötkö. Kysy nimitysvaliokunnalta vaikka UPM:stä, sieltä Eduskuntakin kysyy. Joka lähtöön löytyy paaluttavaa lainsäädäntöä MBA teologian nostaa papistoaan. Olisi edes selibaatti, mutta kun ei, dynastiota ne tekee juuri kun edelliset olivat kaatuneet.

    Pysy erossa. Seis maailma tahdon ulos. Nythän se järjenkäytön aikaikkuna koittaa, kesä, ja mökkiloma. Syksyllä taas sivilisaation pariin kumartelemaan. Paavo Nurmi ei kumarrellut. Mies oli ensimmäisiä isoja gryndareita, mutta ei varmasti ottanut vilpin vilppiä tunnolleen. Hän oli siis perheperusteisten asunto-osakeyhtiöiden ja torninosturien välissä. Eivät muuten teolliset rakentajat Aravan Olavi Lindblom tai valtuuttamansa Puolimatka sutta suinsurminkaan olisi tehneet. Siihen kyllä tarvitiin pidempää koulutietä ja usemmassa polvessa, sitähän ilmaantuikin ja nykygryndaus on jo järjestynyttä liigaa säätiöä varten.

    Arvasta tuli VVO ja Sato ja vaikka mitä. Nyt näkyy myyntihinta 40 000 € asunnosta tarkoittavan, että saat asuaksesi vuorakämpän tällä hinnalla. Loput hoitaa säätiö yhtiölainalla ja MBAittensa osallisuudella, joille sitten loppun elosi tilit tilität. Ihan oli tämän päivän lehdessä tämäkin, HS liite sijoitusasunnot sivu 4. YIT:een välkyt tätä ansalankaa virittelee "Kaukonäköisen valinta".
    Tästä poikki. Josko joku asiantuntija tahraisi kätensä tai kirjoitan lisää.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helsinginkatu 17:ssa oli kauppa Asetekno.
      Oikein topakkaa palvelua asiallisille ja kunnon kuulaspruuttaa tarvitseville.

      Mainio slogankin oli: Asetekno antaa paukkua.

      Kuten aiemmin vertailin, Woody Guthrien kitaraansa kirjoittaman tokaisun tavoin vertasin tyyliäsi kranaatinheittimellä aikaan saatavaan aluevaikutukseen. En ole muuttanut mieltäni.

      Poista
  4. Jos Panama ja muut verokeitaat olisivat kiertäneet yritysten patenttioikeuksia verotuksen sijaan, peli olisi puhallettu poikki jo aikoja sitten. Mutta kun kierretään veroja, se ei ole asioista päättävän väestönosan intresseissä.
    Varsin huvittavia ovat päättäjiemme populistiset pillastumiset. Soini on aina Soini, mutta Stubbin moralisointi on koomista. Valtiovarainministerimme edellistä EU-vaalikampanjaa sponsoroi Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. Hänen taxofobiansa on kaikkien tiedossa.
    Siispä peli saa jatkua.
    /Y

    VastaaPoista
  5. "Hyvin tyypillisesti ihmiset säästivät asuntoa varten ja saattoivat tehdä kaupan pankkilainan saatuaan jo rakennustöiden aikana tai jopa ennen niiden aloittamista. Pian sotien jälkeen alettiin käyttää ”väliaikaistodistuksia”, eli maksajat eli asukkaat saivat osakekirjat eli omistusoikeuden vasta myöhemmin."

    Täydennyksenä todettakoon, että pahimmassa mahdollisessa tapauksessa oikea osakekirja oli pantattu pankille tai myyty toiselle, jolloin toiveikas ostaja ei saanut mitään. Onneksi tämän estämiseksi kehitettiin ns RSS-järjesftelmä

    VastaaPoista
  6. Ehkä olisi ollut hyvä täsmentää, että grynderitoiminnan perusongelma oli itsekontrahointi ts sama taho edusti myyjää ts rakennusliikettä ja tulevaa ostajaa. Siinä syntyi intressiristiriita, jossa kukaan ei todellisuudessa valvonut loppukäyttäjänts lopullisen ostajan ja taloyhtiön etua.

    Tätä tehdään vielä nytkin siinä muodossa, että grynderi vallitsee ensimmäisen isännöitsijän, siinä menee helposti takuuaika umpeen ennen kun isännöitsijä on vaihdettu taloyhtiön ja sen osakkaiden etua todella valvoviin.

    Lisäksi monilla isännöintifirmoilla on epäterveitä yhteyksiä rakennusliikkeisiin tai rakennuttajayhtiöihin.

    VastaaPoista
  7. Olisiko Nordean pojat laiminlyöneet hyvän kirjallisuuden? Olisi riittänyt lukea, miten salaisten toimien asiantuntijalle kävi, kun liittoutui Panaman räätälin kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. NiH.

      Pikku vitsi; Nagu idrotts Föreningen. Not invented here, to be precise.

      Kippari heitti laivalta. Kantosähkö ja vekkuli pipa!

      Tsiigailin tossa toimintatorin vesipostin luona taannoin kun toinenkin asiakas poistui N-virman konttorilta juosten, tunnin sisään. "Epätyypillisyyttä ilmassa!" lausui torin taidekomendantti (o.t.o) mielevänä miehenä.

      Ja me pahat papit nauroimme, niinpä niin...

      Kaikkea pientä kaunista ja sen suuntaisia rompsotuksia Hurry, ei oo rajast' kii.

      Ha!

      Mitä? Itekki nauroit. Emmä mitää oo alkanu...

      Poista
  8. Oikealle paikalleen:

    "Pankki keskitti ponnistuksensa lomakkeiden graafiseen suunnitteluun niin että tekstissä ei sitten ollut asiaa."

    Niinkö ihan oikeasti oli, että niissä ei ollut asiaa pankin kannalta katsoen. Kyllä minun havaintojeni mukaan pankeilla - ja vakuutusyhtiöillä - oli parhaat sopimusjuristit kaikki meni aina pankin tai vak.yhtiön eduksi.

    VastaaPoista
  9. Jatkoa anonyymin kommentille: nykyisessä järjestelmässä asunnonostajan rahat ovat pankin takuun kautta jotensakin turvassa mutta rakentamisen laatua ja ostajien pitkän tähtäimen etuja ei käytännössä valvo kukaan. Järjestelmää tulee muuttaa niin, että ennakkovarauksen tehneet osakkaat valitsevat erillisen oman valvojansa, jonka palkkio maksetaan suoraan rakennettavan asunto-osakeyhtiön tililtä. Näin ostajilla on oma, suora yhteys valvojaan, joka ajaa heidän asiaansa. Nythän valvoja on rakennuttajan edustaja eikä (tulevien) omistajien. RSS-järjestelmän kautta asia voidaan organisoida jos niin päätetään. Tosin jos rakentajalla riittää pääomaa ja vakuuksia, hän voi rakentaa kohteen valmiiksi ja myydä sen sitten suoraan. Tätä ei pienet toimijat tosin pysty tekemään ja isoilla se romahduttaa pääoman tuotot.

    VastaaPoista
  10. Oliko Raililla ja Raijalla oikeasti vaihtoehtona olla allekirjoittamatta?

    VastaaPoista