Sivun näyttöjä yhteensä

15. tammikuuta 2016

Stråth




En tiedä, miksi jotkut ”asiantuntijat” nousevat suureen julkisuuteen, jotkut eivät. Lainausmerkit edellisessä virkkeessä tähdentävät asiantuntijuuden epäselvää käsitesisältöä. Tässä yhteydessä tyydyn siihen, että asiantuntija on henkilö, jolla on asiasta paperit.

Harkitsemattomassa mediassa, johon luen noin sata prosenttia painetusta ja verkkomediasta, dosentti on epäilyn ja joskus pilkanteon kohde, mutta professori on kova juttu.

Siinä sivuutetaan sekin, että näihin päiviin asti käytännössä jokainen professori oli myös dosentti. Itse olin. Jos professuuri ja dosentuuri poikkeavat toisistaan, on perusteltua käyttää eri nimikkeitä.

Dosentuuri on merkillinen jäänne. Käytännössä se tarkoittaa 2 x tohtori & luultavasti professorin pätevyys.

Juridiikassa väitetään nyt, että valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita käy eduskunnassa liikaa ja heidän puheillaan on liikaa painoa. Itse asiassa ymmärrän tämän moitteen hyvin.

Historiassa Kuisma ja Keskisarja ovat usein esillä. Se on mainio asia. Etenkin aikaisemmin Klinge nähtiin usein. Nyt hän lienee keskittynyt kirjoihin, päiväkirjoihin ja muistelmiin. Se on erinomaista. Kaipaisin vain henkilö ja asiahakemistoa verkkoversiona.

Se että tutkija on julkisuudessa tuntematon, ei todista mitään.

Otsikon Bo Stråth on esimerkki. Luullakseni hän on nimenäkin aika tuntematon, vaikka on ainakin Euroopan, ehkä maailman mittakaavassa poliittiseen teoriaan painottuvan sosiaalishistorian johtavia nimiä. Näinä aikoina hän on julkaissut kansainvälisestä järjestelmästä yhdessä professori Matti Koskenniemen kanssa, joka on merkittävä kansainvälisen oikeuden tuntija ja useimmiten oikeassa siitä huolimatta, että hänellä on näkyvä tarve olla oikeassa.

Stråth on ollut määrätietoisesti mukana tutkijapiirejä laajemmalle yleisölle osoitetuissa historiateoksissa, kuten Norstedtin Ruotsin historiassa. Hän on siis ollut vähintään hyväksymässä nykykäytäntöä, jossa aika abstraktisten asioiden ohella kerrotaan esimerkiksi nimeltä mainitun teollisuuspatruunan törkeistä naisseikkailuista tai sitten toisaalta huomautetaan Wallenbergien erinomaisesta kyvystä pysytellä näkymättömissä silloinkin kun heidän suvullaan oli käsi kyynärpäätä myöten hillopurkissa.

Suosittelen normaalia ohjelmaa. Jos harjoitat järjettömän liikunnan ja tuloksettoman dieettipuuhastelun sijasta tosiasioita ja tulkintoja, Pohjoismaiden historiassa on luontevaa edetä Herman Lindqvistin nautittavan kertovasta historiasarjasta tuohon Norstedtin sarjaan, jota tosin on hankala lukea sängyssä, kun niteet ovat niin paksuja ja painavia.

Jos kiinnostutte, olkaa tarkkana. Ehkä taloudellisista syistä markkinoilla on vajaita sarjoja. Kahdeksanosainen satsi tulee kiinni nykyaikaan. Sarjan päätoimittaja on Dick Harrison ja 1800-lukua koskevan jakson vastaava on Bo Stråth, mutta niteessä on mukana muitakin kirjoittajia.

Erikoisen viehättynyt ole oppihistorioitsijoiden osuuksista, jotka piirtävät yleistä taustaa kuvatun aikakauden vimmatulle normaalin ja epänormaalin rajan piirtämiselle (rikollinen – kunnon kansalainen; hullu – täysjärkinen; puhdasrotuinen - sekarotuinen jne). On paikallaan kuvailla, miten ihminen todettiin kallon mittauksen ja arviointien (”taipuvainen laiskotteluun”) perusteella yhteiskunnalle vaaralliseksi ja pantiin kolmeksi vuodeksi valoisaan yksinäisselliin, jossa puhuminenkin oli kiellettyä.

On koko joukko asioita, jotka Ruotsi keksi ja kehitti ja Saksa pani toimeen.

On suuri ihme, ettei Isossa Britanniassa syttynyt sisällissotaa Napoleonin sotien jälkeen. Räikeät elinolojen erot tapaavat aiheuttaa sellaisia sotia. On ihme, ettei Ruotsissa turvauduttu konekivääreihin tai ryhdytty Saksan asekumppaneiksi 1909 suurlakon jälkeen.

Terveellinen ja mielenkiintoinen juonne on tosiasiat lapsityövoiman käytöstä tehtaissa – Suomessa oli sama halvan työvoiman harraste – ja kirkon ajatus köyhäinavusta Jumalan tahdon vastaisena toimintana.

Jokohan kaikki ovat unohtaneet, että tummaihoisuus on Jumalan tuomio? Nooan pojista Seem levitti väärää verta, ja suvussa oli myös Kain, joka oli tunnistettavissa Jumalan häneen panemasta merkistä. Tässä taikauskossa on tunnetusti se ongelma, että Jeesus oli juutalainen. Tämä on kiistetty, koska hänen sikiämiseensä liittyy epäselvyyksiä, mutta opetuslapset lienevät olleet kiistattomasti paikallista väestöä.

Lindqvist alkaa olla jo hitusen vaikeampi tapaus mutta viimeksi mainittu löytyy verkkokauppojen (Adlibris jne.) ohella Ruotsin hyvistä verkkoantikvariaateista.

Lukijan on hyvä tietää, ettei akateeminen maailma hyväksynyt Lindqvistin kirjoja alkuunkaan, varsinkaan kun ne menivät niin hyvin kaupaksi. Sama kohtalo oli aikoinaan Grimbergillä, joka sentään oli tohtorismies.

Kirjoittajat eivät sano tätä, vaan kysymyksessä on oma mielipiteeni. IT-teollisuudelle ja etenkin Nokialle tapahtunut kasvu ja tuho on yksityiskohtia myöten tapahtumasarja, joka on toistunut Pohjoismaissa ainakin vuodes 1830 alkaen jatkuvasti.

Savupiipputeollisuus – informaatioteollisuus on riittämätön erotteluperuste. Molemmissa toimivat ihmiset, joilla on kyky tehdä vääriä taloudellisia ratkaisuja ja lisäksi ajautua onnentunteen vietäviksi.

Nyrkkisääntö on myös selvä. Nerokkaita ihmisiä kannattaa varoa. Yleensä he päätyvät konkurssiin ja kuolevat köyhinä. Kyky tehdä nerokkaita keksintöjä ja kyky kehittää niistä pitkään myyviä tuotteita sattuvat harvoin samaan ihmiseen.

Hyvä nyrkkisääntö omaan lamautuneeseen talouteemme löytyy sekin 1800-luvun alusta: pieni ja keskisuuri teollisuus pienisilmäisine suhdeverkkoineen. Sen sitten suuret aikanaan syövät.

21 kommenttia:

  1. Kyllä Grimbergille voisi vaikka pienen patsaan pystyttää.Kansojen historia on tietysti melkein pelkästään henkilöihin keskittyvävänä naiivia ja aikansa elänyttä kerrontaa monien mielestä.Kuvattavia henkilöitä laajemmat historialliset ja yhteiskunnalliset tekijät ja syyt loistavat useimmiten poissaolollaan.Mutta ensimmäinen historiaa käsittelevä teos se minullekin oli löytyen kotimme kirjahyllystä.Sieltä ne rabelait,tohtori johnsonit,madame pompidourit ja monet muut löytyivät ja veivät minut teini-ikäisen mennessään.Innostavin tie historiaan vie melkein aina kuitenkin ihmisten ja heidän tarinoidensa kautta.Se on se ensimmäinen askel,josta on sitten hyvä jatkaa ja laajentaa perspektiiviä. Tack så mycket,G.!

    VastaaPoista
  2. "Näinä aikoina hän on julkaissut kansainvälisestä järjestelmästä yhdessä professori Matti Koskenniemen kanssa, joka on merkittävä kansainvälisen oikeuden tuntija ja useimmiten oikeassa siitä huolimatta, että hänellä on näkyvä tarve olla oikeassa."

    Ei ole montaakaan viikkoa sitten kun Koskenniemi YLE radion ykkösaamussa painotti ja korosti, että jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa Suomesta.

    Ottaen huomioon maailman väestöräjähdyksen ja vainottujen määrän ja vainottujen siivellä vain parempaa elämää hakevien määrän, väite on absurdi.

    Koskenniemi ei ole yksin. Ojanen Scheinin ym.

    Eikö ihmisoikeusjuristeilla ole mitään suhteellisuuden tajua?

    Norja on sulkenut rajansa. Palautta linja-autoilla tuulijoita takaisin Venäjlle. Eikö siellä noudateta ihmisoikeuksia tai perustuslakia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ne ihmisoikeudet VENÄJÄLTÄ tulevia koske.

      Poista
  3. Luottaa markkinoihin = luottaa ihmisiin. Luottaa asiantuntijoihin ei ole = epäluottaa ihmisiin. Luottaa asiantuntijoihin = luottaa ihmisten parantamiseen.

    Ben Bernanke muistelee isojen amerikkalaismiesten tapaan aivan hurmaavasti näin pienen suomalaismiehen mieleen. Hän ja vertaisensa -markkinaihmeen asiantuntijat- on arka asinatuntijuutensa ulottamisesta. Jos kiellämme saalistavien lainaajahaiden takia ylisummaan erityis- esimerkiksi karaktääriperusteiset tapaukset, teemme ison virheen. Ei-tarkoitettuna seurauksena on paikkallispankkien tuho. Niin, sehän isojen valtakunnallisten eli globaalien tarkoittama tulos onkin standardeja lobatessaan.

    Niin näitä turvavirastoja on jos mitä aakkossotkua meilläkin, ennen riitti palosotilaat ja poliisikunta komeine paraateineen ja kaksine vaateparsineen. Työ- ja juhla. Jälkimmäisia näkee telkkarista 6.12. Palomiehistäkin joskus oli joku Alho? Se että savusukeltajalla on muustakin kiinni kuin high tech varusteista ja ohjeistuksesta, on meikäeksperteille inhon paikka, kitkemällä parannettava vaje miehistössä eikun henkilökunnassa.

    Onnistuinko olemaan ei-ymmärrettävä ? Hyvä, sillä varustuksella saa selvän Bernankesta. Elokuvista oli eilen. Reaganin autobiografia on hellyttävä mutta vaativa, kun itseironian pohjalta mies kuvaa persoonaksi tuloaan salakavalasti matkaseuraansa houkutellen. Reaganhan vanhan maailman melkein yksinään väänsi sijoiltaan. Ei-tarkoittamaansa siitäkin tuli. Ei sentään niin tylsää kuin miksi asiantuntijat historian loppuineen, great moderation, tai Washington consensuksineen kuvittelivat. Hauskaankin tuli, uutishuttua ja hupia asiantuntijoiden suusta suomeksi jokailta.

    Eikö ne ole kerinneet lukemaan kirjoja ? Metrillä selviäisi, joku pariin kertaan kuten äsken K.V. Kaukovallan kohdalla kävi meikälle. Sen Wahrenin suurtyön sieltä Forssasta valtasi Tampereen Osake Pankin nimeen uskotellen ja rahaa itselleen ja kaveripiirilleen johtamastaan pankista organisoinut vapautetun torparin tarmokas poika. Ihan kuin taas tänään. Välillä siis ei. Risto Ryti ei saanut sovinnaisuutta vallitsemaan tapahtuneen jälkeen (kartelloimalla kaikki siis Barker Vaasa Pori jne) ,niin Finlayson nielaisi Forssan, KOP Tampereen Osakepankin. Nythän potin korjaa isovaalee Kansainvälinen ihan sovussa ja muhkealla summalla.

    Että rikastuttavinta liiketoimintaa on luopua siitä. Tätä sanoisin Suomi Innvatiojärjestelmän ja asiantuntijavallan suursaavutukseksi. Nämä julkisuuden asiantuntijat eivät kuitenkaan ole se asiantuntijasegmentti, joka kerää potin tämän eduskunta/media eksperttipiirin takaa.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  4. Haam se oli eikä Seem

    VastaaPoista
  5. "dosentti on epäilyn ja joskus pilkanteon kohde, mutta professori on kova juttu."

    Eikö tämä ole sama, että armeijassa kenraali on kova juttu, mutta eversti ja varsinkin everstiluutnatti ei ole. Kyse on karsintapisteestä. Professori parhaimmillaan on käynyt läpi kovan, etten sanoisin raa'an tieteellisen pätevyyden arvioinnin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole sama. Dosentin pätevyyden vähimmäisvaatimus on suurempi kuin tohtorintutkinnon.

      Professori on virka- tai työsuhdenimike tai ostettava arvonimi, jolla ei ole mitään hierarkista suhdetta dosentin pätevyyteen.

      Yliopistoissa ja korkeakouluissa professoria vähäisemmille opettajille on määritelty hyvin täsmälliset pätevyysvaatimukset. Professoriksi voidaan kutsua kuka tahansa, jonka kutsujat katsovat päteväksi millä tahansa tapauskohtaisella perusteella. Hyvä näin, mielestäni.

      Tavallisesti olisi sopivaa, että professori osaisi lukea ja kirjoittaa, mutta ei sen niin väliä ole, jos kyseessä on esimerkiksi musiikin, kuvataiteen tai matematiikan professori.

      vuorela, tampere

      Poista
    2. Eikö nyt "oikeissa" tieteissä ole niin, että professorinvirka edellyttää korkeintä tietämystä alalla kun taas dosentti on tohtori, jolla on lisäpätevyyttä. Lisäksi dosentteja lienee enemmän kuin professoreja.

      Poista
  6. Pieni vinkki Jukka Kemppiselle: Inarilainen lehti otsikoi 13.1.2016: Kullervo Kemppinen - unohdettu Saariselän löytäjä? -Siis kysymysmerkin kera...!?

    VastaaPoista
  7. "Kyky tehdä nerokkaita keksintöjä ja kyky kehittää niistä pitkään myyviä tuotteita sattuvat harvoin samaan ihmiseen."

    Tämä on sovitettavissa jossain määrin myös jutussa käsiteltyihin professoreihin.

    Professoriksi ja jonkun alan yliopistollisen laitoksen johtajaksi yleensä päädytään riittävillä näytöillä tutkijan ja opettajan työssä. Hyvä tutkija ja hyvä opettaja eivät kuitenkaan aina asu samassa persoonassa. Ja ehkä vielä harvemmin professoriksi päätyvä tutkija/opettaja on sitten laitoksen johtajaksi hyvin sopiva persoona, siis hyvä hallintohenkilö, henkilöstöjohtaja ja laitoksen tarvitsemat pr-taidot omaava rahoituksen hankkija.

    Lukija Laihialta

    VastaaPoista
  8. Jännä juttu tosiaan tuo Jeesuksen juutalaisuus siinäkin mielessä että miten vaikea asia se on jopa monille luterilaisille kirkonmiehille- ja naisille. Liekö Israelin syy/ansio se sitten?

    Usein kuitenkin kuulee puhuttavan hieman epämääräisestä Palestiinasta kun kuullaan Jeesuksesta. Palestiina, maakunnan nimi, mainitaan kuin siinä toivossa että kuulijaan tarttuisi sympatiaa nykyisiin palestiinalaisiin, heidän asemaansa Israelin varjossa, ja Jeesukseen ikään kuin samassa paketissa. Ja onhan sitä tarttunutkin. Jeesuksesta puhutaankin kirkoissakin usein palestiinalaisena maantieteellisessä merkityksessä mutta liikoja vaivautumatta selittämään, että se toinen merkitys voi mennä pahasti vikaan. Usein tämä piilotavoite ( ? ) meneekin sellaisenaan läpi, Troijan hevosen taktiikalla. Tosiasioiden kustannuksella. Päähenkilön etnisen taustan piilottamalla. Tai ehkä minä olen vain vainoharhainen.

    Mutta rakkaat avarasydämiset kristityt, emme pääse yli emmekä ympäri siitä sekä roomalaisten historiotsijoiden että Uuden testamentin täysin epäilyttä kirjaamasta perusasiasta, että Jeesus oli etninen juutalainen, juutalainen mies. Se on otettava niin kuin se oli. Juutalainen. Mies. Israelilainen. Tätä on vaikea missään tasa-arvovaltuuskunnan neuvottelukunnassa toiseksikaan muuttaa, vaikka aloitteentekijöitä varmasti olisikin. Hieno mies muutenkin, juutalainen, kaiken kaikkiaan: herättää raivoa natseista kommunisteihin! Kyllä siinä jotakin vaan on...
    Mutta mitä muuta hän/Hän sitten oli tai ei ollut, onkin sitten toinen juttu eikä se kuulune tänne.

    Ja onhan näitä muitakin maailmanhistorian esimerkkejä muitakin joiden etninen tai geneettinen tausta on salattu. Aika isoja nimiäkin kuten tiedätte.

    jk

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juutalaisuus perityy äidin puolelta, neitsyt Marian puolelta.
      Isä ei taatusti ollut juutalainen, tämä on Jumalan sanaa.

      Poista
    2. Jeesuksen sikiämisen epäselvyydet eivät poista hänen juutalaisuuttaan, koska juutalaiseksi synnytään äitilinjan mukaan.

      vuorela, tampere

      Poista
    3. Joo äidillä tulee olla asiakirja, ketuba jolla todistaa juutalaisuutensa.

      Jeesuksen raksaduunien ajoilta kiinnostaa duunikaverit. Olikohan ne että: "Ootko aatellu jos rupeisit luottamusmieheks?"

      Muuten olen sitä mieltä että kaikki työ ja siis kaikki ammatit ovat yhtä arvokkaita.

      Kuinka niin natseista kommunisteihin? Asteikko on hiekkalaatikon neppiskisoista? Olen kansallisen sosialismin ja valtion vallan ymmärtänyt olevan koko kansalaiston muutettavissa, tarpeeseen muokattavissa mutta natsien, kommunistien? Raivo?

      Ajatushautaamo Liberan tarve on ehkä olematon mutta ei uusi aikamme mitään museoaatteita käytä eikä tunnusta. Jaa no anekaupan kyllä. Perunpa tosiaan, tuolta osin pyörrän puheeni. Uusia raivoajia ja uutisraivaajia olis tars! Ei noita riivattuja uusliberaaleja, varokaa niitä. Ne on vaarallisia. Ne vie lesken ropon silmänräpäyksessä jos edes siinä. Mulla onkin niille asiaa kuin maetoaaton kulettajalla siilien suvulle että tuhiskaapa vaan mutta tie on tie.

      Poista
  9. Faijan viimeinen työmaa oli kansantalous. Santeri Alkio...

    Helposti muistiin kilahtava nimi tuo Rotimpusse.

    VastaaPoista
  10. Viime aikoina on näkynyt enenevässä määrin mainintoja "johtavasta asiantuntijasta". Mikä se sellainen on? Isomman paperipinon päällä istuja?

    Äskettäin työsuojelun asiantuntijaksi esitelty henkilö ei ollut koskaan edes kuullut mopoilijoiden ja moottoripyörämiesten 1960-luvulla kovilla pakkasilla käyttämästä muovisesta naamakopasta, joka piti kasvot lämpiminä.

    Että sellaisia asiantuntijoita.

    VastaaPoista
  11. Media hinkuaa asiantuntijoita ja jos ei niitä muuten saa, niin lyö asiantuntijan leiman jokaiselle kommentaattorille otsaan. Kaikki kelpaa. Amerikkalaiset kvasidokkarit todistakoon väitteeni.

    VastaaPoista
  12. Taas asian sivusta. Murjaiset "järjettömästä liikunnasta". Siihen näyttää nykyisin olevan aikamoisia paineita. Eräs täällä koulun käynyt valittiin Ruotsissa kansainvälisen firman maajohtajaksi. Haastattelussa oli kysytty mm. hakijan Cooper-testin tulosta. Yli nelikymppiseltä naiselta! Personal trainerin avulla harjoiteltuaan hänellä oli antaa tähän vastaus ja oli sitten muutenkin päässyt "mallinmittoihin", karistanut liikakilot. Professoreista ei vielä taideta tutkia tätä puolta... EG

    VastaaPoista
  13. Aijjaa mutta nyhämmää vasta ymmärsinki että jotakin rotia.

    VastaaPoista
  14. Minulle on opetettu, että asiantuntijaksi tullaan asiantuntijaksi julistautumalla.

    VastaaPoista