Sivun näyttöjä yhteensä

14. tammikuuta 2015

Tieto suojassa





Turha odottaa, että osaisin esittää tietosuojasta ja tietoturvasta jotain sellaista, mitä nyt toimenpiteitä suosittelevat ja niitä pohtivat eivät jo tietäisi.

Toisaalta kehuimme Villen hautajaisten jälkeen kadulla palellessamme entisten oppilaittemme kanssa toisiamme ja siis itseämme siitä, että kymmenen vuotta sitten meille naureskeltiin, kun jankutimme yksityisyyttä eli silloisella puhekielellä ”privacy”-näkökohtaa, jota oli muun muassa opetettava tekijänoikeuden ja patenttioikeuden ohella. Lappeenrannassa määrittelin silloin uuden ja kummallisen oppiaineen ”informaatio-oikeus” juuri sisällyttämällä nuokin asiat kurssiin.

Tekijänoikeus on niin sanottua yksityisoikeutta eli ihmisten ja yhtiöiden asiaa. Esimerkiksi henkilötietorekistereitä koskeva laki on julkisoikeutta, jota yleensä opetetaan toisella puolella taloa. Julkisoikeus tarkoittaa ylimalkaisesti asian ilmaisten sellaisia oikeuden aloja, joissa ”julkisen vallan edustaja” on tuossa ominaisuudessa mukana. Ensin mainitussa oikeudenkäynnit ohjautuvat viime kädessä korkeimpaan oikeuteen, jälkimmäisessä korkeimpaan hallinto-oikeuteen – joiden yhdistämistä on nyt taas ehdotettu.

”Informaatio-oikeus” on toisin sanoen sikanauta, eläin jota ei ole olemassa. Vakaumukseni kuitenkin on, että juridiikka on (myös) käytännön asioita ja myös alan tutkijan on pidettävä silmällä käytännön ongelmia ja niiden ratkaisemista. Lisäksi sikanauta on hyvääkin.

Aseellinen toiminta siviilejä vastaan Euroopassa on muuttanut tilanteen ja ilmapiirin. Niin kuuluukin. Tavalliset ihmiset tarvitsevat suojaa väkivallantekijöiltä. Yksi keino on tarkkailun lisääminen ja keskeinen tarkkailun muoto on signaalitarkkailu eli arkikielellä urkinta.

Eri syistä sekä poliisille että armeijalla on taipumus tavoitella jatkuvasti laajempia oikeuksia ja sitten ylittää nekin. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Tiettävästi poliiseilla ja armeijalla on omasta mielestään ja muun muassa minun mielestäni myös liian huonot palkat. Luultavasti osa olisi tuota mieltä, olisivat palkat miten hyvät tahansa. Näin nyt on.

Normaalitilanteessa valtio on vihollinen. Se kerää koko ajan rahaa ja suoltaa enemmän tai vähemmän älyttömiä sääntöjä ja määräyksiä. Muissa kuin normaaleissa tilanteissa valtiolla on, siteeratakseni presidentti V. Putinia, velvollisuus ja oikeus suojella kansalaisia. Toisin kuin korkea venäläinen taho en pidä mahdollisena enkä järjellisenä, että valtio harjoittaisi tuollaista toimintaa toisen valtion alueella (muutoin kuin tämän pyynnöstä).

Sananvapautta ja yksityisyyttä on tapana liioitella samalla tavalla kuin muitakin korkealentoisiksi ajateltuja asioita. Minulle ”omistusoikeus on pyhä” ei lauseena tarkoita juuri mitään. En osaa ajatella minkäänlaista pyhyyttä oikeudellisesti ja taloudellisesti määrittyvän käsitteen yhteydessä. ”Sananvapaus on pyhä”. Sanokaa te vain noin. Minä en sano, koska pyhät puheet kääntävät pelkoni mukaan huomion tärkeämmästä kysymyksestä, sananvapauden ja laajemmin yksityisyyden suojaamiseen eri tilanteissa ja erilaisiin vaaran lähteisiin nähden.

Ja edelleen olen valmis opettamaan, että lääkärin sananvapaus ei potilasasioissa ole laaja eikä sen pidäkään olla.

Viimeksi häpesin omaa yksityisyyttäni loukattaessa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Turvatarkastuksessa tietenkin tutkittiin taskut, ja jäin heti kiinni. Minulla oli päällystakin taskussa Biltema-merkkinen mattoveitsi. Käytän sitä pahvilaatikkojen viiltelyyn viedessäni niitä kartongin keräyslaatikkoon, kirjapakettien avaamiseen ja vastaaviin. Harkitsin juuri punastumista, mutta turvatarkastajan aloitettua selostuksen parin euron hintaisen veitsen lähettämisestä postipakettina, kun sitä ei saa viedä lentokoneeseen, keskeytin pyytämällä heittämään mokoman roskiin ja pyysin kauniisti anteeksi huomaamattomuuttani. Luultavasti olen sekä hölmö että hölmön näköinen, koska asia oli sillä selvä.

”Elektroninen taskujentutkiminen” voi olla kiusallista. Toisaalta se ei ole mikään suuri kiusa. Tekstiviestieni tai sähköpostini tutkiminen tuntuu minusta nöyrryttävältä eli nololta. En haluaisi sellaista. Myös hammaslääkärissä käyminen tuntuu nöyrryttävältä. Räkä lentää ja pora soi. Lisäksi se tekee kipeää.

Tämän kirjoituksen kannalta hammaslääkäri-vertauksessa on yksi järki. Tunnen perusteltua luottamusta hammaslääkäriäni kohtaan. Itse asiassa luotan koko ammattikuntaan. Sellaisia ei taida enää ollakaan kuin tämä yksi, jonka muistan lapsuudestani. Hän oli potilaan tullessa nauttimistaan spriistä niin päissään, ettei tahtonut kestää seisoallaan.

Tietosuoja-asioiden pitäminen tilanteen tasalla edellyttää perusteltua luottamusta viranomaisiin. Sana ”perusteltu” on se tärkeä. Viranomaisten on osattava ja uskallettava kertoa, mitä he tekevät ja miksi. Se saa olla salaisuus, miten.

8 kommenttia:

  1. Länsimaisen ihmisen elämän kurjistavat ne, joille ei sikanauta maistu.

    VastaaPoista
  2. Ei "miten" saa sekään olla ihan täysi salaisuus. Sillä kun voi olla merkitystä.

    VastaaPoista
  3. Poliisit ja armeijat selvitkööt mahdollisimman vähin oikeuksin sillä aina joskus joku on päissään.

    VastaaPoista
  4. Sananvapaus ei ole pyhä. Se on arkinen asia, ei juhlapuku, joka puetaan ylle vain silloin kun halutaan esiintyä. Tai kun vaalit ovat tulossa, kuten Soininvaara ja Niinistö näyttävät huomanneen.

    Tässä jokin aika sitten yritin antaa Fredric Werthamin puolustukselle puheenvuoron. Löysin artikkelisarjan, jossa Werthamin elämäkerturi ja taidehistorioitsija kävivät dialogia. Werthamia puolustanut elämäkerturi murisi kahteen eri otteeseen kahdessa eri sähköpostissa, kuinka väärässä ovat piraatit, jotka haluavat ihmisten sairaustiedotkin julkisiksi.

    En ole lukenut mistään kertaakaan, että piraatit haluaisivat kansalaisten sairaustiedot julkisiksi. En tiedä yhtäkään piraattia, joka kannattaisi sellaista, vaikka he muuten hokevat puolivillaista iskulausetta informaation vapaudesta. Sellainen ei tule edes mieleen.

    Kun Werthamin puolustus teki näin näppärästi itsestään täydellisen tomppelin, niin tunnustan, että sen jälkeen en välttämättä osannut antaa sen muillekaan näkökohdille oikein arvoa. Plonk.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa piraateille kyllä tulee mieleen aika montakin yksityisyyteen liittyvää ajatusta, mutta kuten tuon sairaustietojen julkistamisenkin kohdalla paitsi ettei niitä kannateta voidaan niitä aika rajusti vastustaakin. Piraatit eivät ole mitään zuckerbergejä vaikka ehkä jokunen hönö joukoissa liikkuukin.

      Poista
  5. Kun osaisin, kaivertaisin sitaattioikeudella seuraavat virkkeet puulevyyn, petsaisin harmaaksi taustan ja tekstin korostaisin punaisella ja myisin todennäköisesti suurella menestyksellä virkamieskolleegoille huoneentauluksi:

    "Viranomaisten on osattava ja uskallettava kertoa, mitä he tekevät ja miksi. Se saa olla salaisuus, miten. - Jukka Kemppinen"

    VastaaPoista
  6. Taitaapa olla karttalehti vuodelta 1960, maastotyöt vuotta paria aikaisemmin. Tapiolassa näkyvien ja näkymättömien talojen perusteella ajoittelen (keskusallaskin vielä sorakuoppana).

    VastaaPoista