Sivun näyttöjä yhteensä

26. tammikuuta 2013

Isojen luokkaretki III





Arvelen siis, että hirmuisen lahjakkaita ei tarvitse ottaa huomioon opintosuunnitelmia vahvistettaessa. Sellaiset henkilöt kuin… Kekkonen nousevat pintaan, vaikka heille olisi sidottu kivi kumpaankin nilkkaan ennen järveen upottamista tai vaikka heidät olisi sotkettu pää edellä suohon.

Mainitsin Kekkosen korkean nimen tuodakseni esiin seuraavan näkökulman. Monissa tapauksissa, enkä tiedä kuinka monissa, suuri lahjakkuus vaatii tuekseen häijyä luonnetta. Kirkonkylän raiteilla näki ennen paljonkin opintonsa keskeyttäneitä, itsensä puhki lukeneita lahjakkuuksia. Pohjanmaalla sanottiin, että luki itsensä suoraan Törnävälle (vast. Lapinlahteen, Nikkilään, Niuvanniemeen, Kupittaalle, Kellokoskelle…)

Klassillisten ja normaalilyseoiden matrikkeleista saa sen kuvan – kunhan tietää tarpeeksi ihmisiä – että nuo eliittikoulut myös murskasivat ihmisiä. Helsingin normaalilyseon eräällä abiturienttiluokalla oli kokonaista neljä valtion silloisen ylimmän palkkausluokan virkaan päässyttä juristia (muiden ammattien miehistä en osaa olla varma) ja niin ikään neljä tietämääni juoppoa, jotka sitten pitivät yllä asianajajien ammattikunnan huonoa mainetta. Alkoholiliike oli ilkeä. Tiukkaa viinaa myytiin vain pyöreissä pulloissa, jollainen näkyy taskusta kankaan läpi, vaikka ammattimiehet tietenkin pitivät tätä työkalua housujen etutaskussa. Liitinkiin se ei useimmilla mahtunut.

Tätä perustelua käytettiin peruskoulua pystytettäessä. Vaikka 1970-luvun peruskoululla ja nykyisellä ei ole enää paljon samanlaisuuksia, sietää muistaa, että oppivelvollisuuskoulumme eli kansakoulu ja peruskoulu on ollut suuri menestystarina. Virheitä on tehty ja harhalatuja on hiihdetty, mutta kokonaisuutena arvioiden tulos on ollut toimiva.

Suuri ansio on opettajien: kaikista ammattikunnista ihailen eniten kansakoulunopettajia. Rajoitan tämän henkilökohtaisen turvallisuuden takia tarkoittamaan oman aikani seminaarin käyneitä opettajia, joista osa oli oppinut ammattinsa keskikoulupohjalla, osa hospitantteina eli ylioppilaina. On se ollut koko saatanaa kykkiä jossain syrjäkylässä huonosti kätketyn vihamielisyyden kohteena paukuttamassa järkeä kakaroille, jotka eivät tietenkään tajunneet, miksi heitä näin kiusataan. (Kansakoulu tuli pakolliseksi vasta 1921 annetulla lailla).

Entinen kansakoulunopettaja oli keskiluokkaa – ylioppilas tai siihen rinnastettava, vakinaisessa toimessa. Ja kansakoulunopettajaksi kohoaminen oli luokkaretken perusmuoto.

Tämä tuo hahmotelmaamme kolmannen, puuttuvat palasen, naiset.

Kansakoulu ja seminaarit on tutkittu. Säätyläisnaisille opettajan toimi oli 1800-luvulla lähes ainoa sosiaalisesti sallittu. Niinpä alkuvaiheessa seminaarissa kaikki naiset olivat varsin hyvin koulutettuja säätyläisiä, mutta miehistä ei ainoakaan. Jo yli 100 vuotta sitten miesopettajat pitivät käytännössä yllä maaseutua ja pikkukaupunkeja. Sujuvan luku- ja kirjoitustaidon hankkineille riitti tekemistä. Myös varhaisen työväenliikkeen tehtävissä oli opettajia paljon – mutta punakaartista en tiedä. Täytyy kysyä. Käsitykseni on, että ainakin miesseminaareihin (kuten Raumalle) pääsivät vain tutkitusta ”isänmaallisella kannalla” olevat hakijat. Vielä talvisodan alla myös suojeluskuntaan kuuluminen oli itsestään selvää. Opettajakunnassa ei liioin juurikaan esiintynyt pasifismia eikä ympäristön käsityksistä poikkeavia uskonnollisia virtauksia.

Ammattikunnan vaikutus harrasteisiin ja valistukseen muuten näkyi siinäkin, että vielä nyt eläkkeelle siirtyneistä laulajista korkeimpia oopperan tähtiä myöten  hämmästyttävä määrä oli taustakoulutukseltaan juuri opettajia.

Naisten valtava vaikutus keskiluokkaistumiseen näkyy myös muissa ammattikunnissa. Hiljan ilmestyi kirja kätilöistä. Kunnalliset terveyssisaret toimivat viimeistään vuodesta 1944 kansanterveyslain voimaantuloon asti.

Ja vielä sairaanhoitajat. Ensimmäisiä Suomessa siihen ammattiin koulutettuna ryhtyneitä oli Sophie Mannerheim. Hänelläkin oli taustatutkintona opettajaseminaari ja sitten erikoisopinnot Englannissa. Nähdäkseni tässäkin on ammatti, joka veti lähes automaattisesti perheen ja puoli sukua keskiluokkaan ja sen arvoihin. Sivumennen sanoen ammattikunta on edelleen erittäin korkeatasoinen, vaikka on tullut tavaksi panetella hoitohenkilöitä etenkin vanhusten hoidon yhteydessä.  – Jotkut kohteeksi joutuneet ottavat sen raskaasti, ja syystä.

34 kommenttia:

  1. Liitinki, mika tama on?
    Tarkoittaako linninkia ?
    Kraatarin poika kysyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liitinki on se, mikä ikämiehillä unohtuu välillä auki - etuhalkio. Pohjanmaalla on erikoinen murresana tähän, julppi. A. Tuuri käyttää joskus hyvää haukkumasanaa "jauhojulpit", joka on siis sama kuin "jyväjemmarit".

      Poista
    2. Kappas vaan, että liitingillä on tuollainenkin merkitys. Nuoruudessani kutsuttiin housujen vyötärönauhan tienoota liitingiksi. Sinne se viinapullo tungettiin tansseihin lähtiessä. Joskus liitinkiin piilotettiin myös "iltamakirves" eli puukko. Muistan erään tanssipaikan leppoisan ovimiehen, joka tarkkasilmäisenä näki, jos liitinki pullotti. Hän sanoi sävyisästi, että "pannahan tuo iltamakirves naulahan siksi aikaa kun sinä hypit, ettei tule vahinkoja." Puukon sai sitten lähtiessä taas mukaan.
      Jotenkin tuntuisi hupsulta tunkea viinapullo etuhalkioon. Eihän se edes pysy siellä?

      Poista
    3. Noinkohan? Kun etuhalkio eli litsi jää auki, varoittelevat kaverit että ori karkaa. Housujen liitinki taas joko puristaa tai ei; siis vyötärönauha, vyötärö.

      Poista
    4. "Litsiksikin" tuota etuhalkiota nimitellään "tiällä" päin.

      Elävä matikka housussa on parempi kuin eloton, puolityhjä kossupullo kun daameja tangolle viepi, kertoivat Uhtuan tekoaltaalla matikkapilkiltä naistentansseihin illaksi suunnistavat (Pohjois Pohjanmaalla). Tosin mitenhän kauan se lahkeessa elävänä säilyisi...

      Kuuntelin ohimennen jotain ohjelmaa radiosta ja siellä ihmettelyn aiheena oli mm. renki-nimitys. Nykyinen ylioppilasaines ei kuulema tiedä enää, mitä se tarkoittaa saatika että osaisivat sanan taivuttaa (olikohan se haastattelu naisesta nimeltään Sinkko joka on potkittu pois ylioppilaslautakunnasta?).

      Poista
    5. Vyötärön linninki sanottiin Tampereella ainaskin. Ja sit oli se sepalus siinä edessä.

      Poista
    6. ... niin ja sevelys Haminassa.

      Poista
    7. JK "Liitinki on ...etuhalkio."

      Eikö liitinki sittenkin ole housunkaulus, ks P. Viiinamäen kommentti.

      Poista
  2. Säätyläisyys varmaan helpottiopettajan elämää. Isoäitini valmistui Hämeenlinnan seminaarista 1902. Naisopettajan vuosipalkka oli 300 silloista markkaa eikä muonamiehen tyttärellä ollut muuta tuloa - niinpä hän sitten kouluttautui vielä kätiloksikin pysyäkseen hengissä.

    AW

    VastaaPoista
  3. Kemppinen hyvä, eivät koulut murskaa ihmisiä, vaan opettajat, siis ihmiset.

    Eihän Kemppinen koskaan muita opettaessaan ole ollut tylyn ylimielinen, eihän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen eri mieltä. Salliva instituutio on kasvualusta sortoon taipuville ihmisille, joita tietenkin riittää. Aikoinaan itsensä eliitiksi arvioineet armeijan joukko-osastot (ajattelen tässä URR:ää ja HRR:ää) suorastaan ylpeilivät pennalismilla. Samaa on väitetty menneisyyden RUK:sta ja kadettikoulusta. Jopa eräät opettajaseminaarit olivat tunnettuja mielivaltaisuuden puolelle menevästä kuristaan.

      Kuri on mutkikas kuysymys ja tottahan sitä tarvitaan. Se muuttuu kuitenkin hyvin helposti heikkojen kiusaamiseksi.

      Koulumuistelmista ei tarvitse paljon haeskella repliikkejä:"Tässä koulussa ei...."

      Poista
    2. Sama on semantiikkaa: kun halutaan sievistellä ts olla "syyllistämättä" sanotaan, että armeija/koulu tms organisaatio murskasi kun tarkoitetaan, että organisaatiossa asemaansa väärinkäyttäneet murskasivat.

      Toinen juttu voi olla, että joskus organisaation tarkoitus voi olla murskaaminen, esim. natsien keskityösleiri juutalaiset, armeijat vihollisen. Kun puhutaan omasta väestä, kyse on kuten sanottu ihmisistä.

      Poista
  4. Kouluista mulle tulee aina mieleen Mätämunan muistelmat ja niiden suhteellisen suuri kouluosuus.

    VastaaPoista
  5. "oman aikani seminaarin käyneitä opettajia, joista osa oli oppinut ammattinsa keskikoulupohjalla, osa hospitantteina eli ylioppilaina"

    Ainakin vielä sodan jälkeen valmistuneissa oli myös kansakoulun käyneitä. Tunnen yhden, jolla oli vieläpä vain supistettu kansakoulu.

    Lapsista voinee päätellä, että lahjakkuutta olisi ollut enempään, mutta rahan puute tai isä tai molemmat estivät pääsyn oppikouluun. Tai se oli keskeytettäv jo alkuunsa esim. isän kuoleman takia.

    VastaaPoista
  6. Kiitos, Jukka. Osut naulan kantaan.

    VastaaPoista
  7. Kunnioitus asioita ja arvostus ihmisiä kohtaan ovat avain hyvälle oppimisille. Kurin puute tai pikemminkin välinpitämättömyys oppimisesta johtavat täyteen anarkiaan, subjektiivisuuteen ja käsitteeseen "työhyvinvointi" eli toisin muotoillen:

    Jos ja kun kuvitellaan, että opettajan tulee olla erehtymätön ja/tai samaan aikaan miellyttää oppilaitaan, joilta taas ei vaadita mitään - ollaan nykyisessä tilanteessa.

    Valehdellaan sekä itselle että muille. Finis Finlandie.

    VastaaPoista
  8. Sodasta johtuvaa asutustoimintaa on kiittäminen myös suurista ikäluokista jotka kätevinä käsistään täyttivät aikanaan kaikkien koulutustasojen kautta tehdastyösalit.

    Syntyvyys oli määrällisesti kärkiluokkaa euroopassa ja jatkui pidenpään kuin missään muualla. Osittain siksi kaupungistuminen jäi myöhäiseksi ja maataouden koneellistuttua maaseutu tyhjeni myös nopeasti. Toimiminen pienviljelijänä on mitä hienoimmin määriteltynä "oman onnensa seppänä" toimintaa. Luonnon ja oman työn armoilla toimiminen on kova korkeakoulu taloudellisen ja henkisen lisäarvon tuottamiseksi.

    Edellä mainituilla oletusarvoilla olisi mielenkiintoista lueskella arvioita, miten se tosiseikka vaikuttaa asioihin, että kasvatusvastuussa olevat vanhemmat auttavat sekä taloudellisesti että henkisesti enemmän omia lapsiaan, kuin omia vanhempiaan.

    VastaaPoista
  9. Opettajat, sairaanhoitajat yms taitavat olla vain pieni osa luokkakierrossa. Suuria tapahtumia voisi edustaa teollisuus ja teollisuustyovaki mukaanlukien johtajat ja piememmat pomot ja spesialistif. Edelleen torpparit, talonpojat ym luokat jotka tuottivat massaa kaupunkien kasvulle.

    VastaaPoista
  10. Tuskin Kekkonen olisi pärjännyt ilman "kummisetää", joka järjesteli Urholle sopivan vaalipiirin tukijoukkoiseen sekä laajaa esikuntaa, joka auttoi uran käännekohdissa. Jos historia olisi katkaissut vaikkapa Kekkosen ja Kustaa Vilkunan suhteen, niin Suomessa ei olisi pörssiyritystä nimeltä Kone.

    Enemmistö menestystarinoista taitaa kuitenkin perustua onnenpotkuun, mitä onnekkaan on vaikea myöntää todeksi.

    Minua suuresti mietityttää, miksi suomalaista peruskoulua pidetään menestystarinana. Peruskoulun tuloksia kun aletaan näkemään vasta Suomessa, jota peruskoulun käynyt Jyrki Katainen pääministeriöi. Tähän saakka ollaan toimittu oppikoulun opeilla.

    Vaikka oppikoulussa oli kiistatta taloudellista epätasa-arvoa, niin silloinen järjestelmä mahdollisti nuoreten ihmisten erikoistumisen omalle alalleen huomattavasti aikaisemmin, kuin nykyjään tapahtuu. Lisäksi opetuksen taso on laskenut, tämän voi helposti tarkistaa vaikka vanhoista ylioppilaskirjoitusten matematiikan harjoituskirjoista. Kovin usein harjoituskirjassa näkyy merkintä, "ei kuulu nykyisiin vaatimuksiin".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kekkosen kummisetä oli Juho Niukkanen, joka oli ennen sotia sangen mahtava mies Suomen politiikassa.

      Vilkunan vaiheet ovat moninaiset. Ehkä saamme joskus elämäkerran. Hänhän olimm. Mannerheimin ja Rytin mies silloin kun Kekkonen ei ollut (1941-1944)

      Tietääkseni paperit odotttavat penkojaansa.

      Poista
    2. Anonyymi viittaa Kekkoseen, Vilkunaan ja Koneeseen siksi, että Pekka Herlinin vaimo oli Kustaan, Urkin hyvän kaverin, tytär. Varmasti se auttoi bisneksissä, mutta oliko se ratkaiseva seikka, sitä sopii epäillä?

      Poista
    3. Kekkosen setäkerhon tärkein henkilö oli Maalaisliiton Viipurin vaalipäällikkö, joka oli itse vakuuttunut sekä sai paikallisen äänestäjäkunnan vakuuttuneeksi, että Helsingin herraa kannattaa äänestää Viipurin läntisessä vaalipiirissä vuonna ensimmäisen kerran vuonna 1933, sekä toisella kerralla vuonna 1936, jolloin ura eduskunnassa aukeni.

      Modernista Keskustan setäkerhosta voi mainita vaikka Kuhmon entisen kaupunginjohtajan Markku Kauppisen, joka näkyi olevan mielenkiintoisessa vaalirahojen solmukohdassa, hiukan kuten Kustaa Vilkuna oli propagandatiedon solmukohdassa sodan aikana.


      Poista
    4. Vanhimmat peruskoulun kasvatit ovat vissiin ehtineet olla työelämässä jo kolmisenkymmentä vuotta

      Poista
    5. Taas siellä joku entinen oppikoulun lehtori urputtaa traumatisoiduttuaan, kun joutui ottamaan kansalaiskoulun juipit mukaan oppitunneilleen so.tiedonjakamistuokioihinsa :-)

      Poista
  11. Suomalaismiesten sperman laatu on romahtanut, kertoo Helsingin Sanomat. Aiemmin suomalaisten siemennesteestä on mitattu maailman suurimpia siittiöpitoisuuksia, mutta nyt pitoisuus on laskenut samalle tasolle muun Länsi-Euroopan kanssa.
    Tässäpä todellinen ongelma, jonka kimppuun soisi myös blogistin käyvän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, siinä se nähdään! Maahanmuuton seuraukset, meinaan. Me kaikkihan olemme suomalaismiehiä, syntyperäiset ja muualta tulleet, paitsi naiset.

      Poista
  12. Kuten Kemppinen nostamalla esille Kekkosen aivan oikein ymmärtää, kouluissa pärjää aina älyllä ja röyhkeydellä (älykäs) myös. Ei meidän opettajien sellaisiin kannata vähäistä aikaamme kovin paljon tuhlata. Kyllä varsinkin nykykoulussa riittää monenlaista ressukkaa yllin kyllin, ja vielä vanhempansa siihen päälle. Ja pulassa ovat, kaikin mahdollisin tavoin. Mutta fiksut pärjää aina, koulusta riippumatta. Tämän tiedon turvin jaksan opettaa vielä vaadittavat vuoteni,onneksi vain muutaman enää.

    VastaaPoista
  13. "Enemmistö menestystarinoista taitaa kuitenkin perustua onnenpotkuun"

    Lottovoittajien lisäksi en tiedä pelkällä onnenpotkulla käyneen makeasti. Kyllä valmiudet, kyky ja yritys pitää olla - ja sitten se onnenpotku. Onni suosi vamistautunutta rohkeaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Urheilupiireissä sanotaankin, että mitä enemmän harjoittelee, sitä parempi on onnikin.

      Poista
  14. Pitääkö kuulua vapaamuurareihin pärjätäkseen bisneksessä, asianajossa tai oikeuslaitoksessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tarvitse - paitsi ehkä Turussa...

      Poista
    2. "Monissa tapauksissa, enkä tiedä kuinka monissa, suuri lahjakkuus vaatii tuekseen häijyä luonnetta. Kirkonkylän raiteilla näki ennen paljonkin opintonsa keskeyttäneitä, itsensä puhki lukeneita lahjakkuuksia."

      Sanoisin asian mielummin niin, että vaatii ahkeruutta tai töteliäisyyttä. Monelta sinänsä lahjakkaalta tämä puuttu. Tämä voi liittyä myös kouluun: kun alemmat luokat voi rämpiä läpi lahjakuudella ei opi sitä työntekoa, mutta ylemmät luokat vaativat.

      Peruskoulun ongelma on siinä, että pudokkaista huolehditaan niin hyvin, että todella lahjakkaille ei voida luoda olosuhteita, joissa näiden kapasiteetti saattaisiin käyttöön täydellä mitalla. Siksi tarvitsisimme laajan peruskoulun ja muutaman harvan eliittikoulun, jonne pyrittäisiin objektiivisella pääsykokeella. Jos siellä muutama heikko astia murtuisi, se olisi siedettävä hinta yhteiskunnan hyödysä.

      Poista
  15. "Syntyvyys oli määrällisesti kärkiluokkaa euroopassa ja jatkui pidenpään kuin missään muualla."

    USA:ssa beibibuumi jatkui noin 20 vuotta eli muistaaksenu vuoteen 1965.

    VastaaPoista

  16. "Tämä tuo hahmotelmaamme kolmannen, puuttuvat palasen, naiset."

    Saakoon kunnian vielä eräs naisryhmä: kunnalliskotien johtajattaret.

    VastaaPoista