Sivun näyttöjä yhteensä

26. marraskuuta 2009

Kaksi lamppua



Eilen siis päätettiin kansalaistileistä verkkoon, ja Risto Siilasmaa puhui ajankohtaisohjelmassa asiasta hyvin.

Media muuttaa ongelman muotoon ”Suomi on pudonnut kehityksen kärjestä”, ja valitettavasti kärjistys on oikea.

Tunnen asiasta kirjoittamisen joko turhaksi tai turhauttavaksi, koska olen kirjoittanut tästä suoraan tai vinosti tähänkin blogiin kymmeniä kertoja ja opettanut ja esitelmöinyt tätä asiaa kymmenen vuotta.

Vaikeita ovat hyvin tärkeiden perusoikeuksien yhteensovittamisen ongelmat.

Tuo oli se lause. Eilen puhuttiin tekniikasta ja sanottiin, edelleen osuvasti, että muun muassa rokotussotku olisi ollut täysin vältettävissä, mutta eri viranomaisten ja etenkin ministeriöiden ja kuntien tietojärjestelmät eivät tunnista toisiaan eli eivät toimi yhdessä.

Ehkä vielä pahempi asia on se, että pelottavia perusasioita, kuten yksityisyyttä ja eri viranomaistahojen pääsyä käsiksi ihmisen hyvinvoinnin, toimeentulon ja jopa hengen kannalta tärkeisiin tietoihin ei ole tutkittu paljon eikä opeteta esimerkiksi tietotekniikkainsinööreille eikä juristeille (paitsi meillä surkean pienessä mittakaavassa).

Sairaalat, ainakin HUS, pystyvät lukemaan potilastietoja toisten sairaaloiden, terveyskeskusten ja työterveysasemien tietokannoista. Niin on oltava.

Aika lailla alkutekijöissään on se kysymys, miten hoito- ja hoiva-alalla potilas tunnistetaan. Voi olla että vastaus on implantti eli siru ihon alla, mutta voi olla, että on helpompiakin ratkaisuja.

Ongelma ei ole alkuunkaan teoreettinen. Kun ensiapuun tuodaan tajuttomia potilaita, on välttämätöntä saada nopeasti selvä siitä, onko heistä jollakin sydämentahdistin tai vaikea diabetes.

Juttelin hammaslääkärissä hampaista tunnistamisesta. Tsunamin uhreja oli kuulemma haravoitu eri kaupunkien hammaslääkäreiltä, ja joitakin oli löydettykin. Sanoin vain jotain sanoakseni, että luullakseni hahmon tunnistuksen pohjalla voisi luoda kourallisen algoritmeja, jotka nopeuttaisivat hakua aivan huikeasti. Tämä ei ole minun alaani, mutta luullakseni mallintaminen ja siihen pohjautuva systematiikka ei olisi edes vaikeaa. Röntgenkuvat, jotka ovat nykyisin digitaalisia, ovat jopa kaksiulotteisia.

Television esittelemä kansalaistili tarjoaa mahdollisuuden yhdellä sisään kirjoittautumisella hoitaa vero- ja eläkeasioita, varata aika lääkäriltä ja saada tietoja vaikkapa kaavoituksesta, koulupiireistä ja päiväkodeistsa.

Pääministeri tunnusti nöyrästi, että kun budjettivalta on ministeriöillä, tuloksena on kunkin ministeriön ja monen sadan muun viranomaisen yksityisiä virityksiä, jotka eivät välttämättä edes toimi kunnolla eivätkä ainakaan toimi yhteen vieraiden järjestelmien kanssa.

Kytken tämän mielessäni päivän toiseen uutisaiheeseen, Helsinkiin muotoilukaupunkina.

Aalto-yliopistolla on kaikki edellytykset kehittää tämä puuttuva järjestelmä ja kehittää se nimenomaan niin, että ihmisten kaikinpuolinen turva – turva myös viranomaisten asiattomuuksia ja typeryyksiä vastaan – on toteutettu järjestelmän tasolla.

Siinä on esimerkki tekniikan, kauppatieteiden ja taideteollisuuden yhteisestä ongelmasta. Lisään siihen oikeustieteen. Lisään varoituksen. Oikeudellinen sääntely ja sääntelyn ymmärtäminen ei todellakaan ole helppoa.

Asiaan liittyy päivän kolmas uutinen. EU torppasi sen ajatuksen, että epämiellyttävät ja rikkeistä kiinni jääneet ihmiset voitaisiin helposti kytkeä irti verkosta. En osannut muuta kuin ihastella. Vaikka ihminen olisi kiusankappale, hän voi silti tarvita tietoyhteyksiä.

Tämä johtaa neljänteen ja päivän viimeiseen asiaan. Tietokoneistaminen on edelleen merkittävä tasa-arvo-ongelma. Kaikilla ei ole varaa, kykyä tai viitseliäisyyttä pelata tietokoneiden kanssa.

Nyt ollaan kuitenkin juuri tulossa tilanteeseen, jossa peruspalvelut voi toteuttaa esimerkiksi seuraavan sukupolven älypuhelimin niin että riittää, kun vanhus ottaa kojeen käteensä ja esimerkiksi ravistaa sitä tai lyö seinään. Hetken kuluttua tullaan hätiin.

Olen itse ollut yhteyksissä hallintoihmisten, valtiokonttorin, pankin ja verottajan kanssa asioissa, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistäni. Luulen olevani keskitasoa huomattavasti kokeneempi ainakin asioinnissa. Nähdäkseni mutkikkaat asiat on useinkin hoidettu, mutta perusasiat epäselviä. Esimerkki: saako yliopisto maksaa palkkaa vanhuuseläkkeellä olevalle? Koska aion jatkaa moniakin hommia, minusta on tärkeä kuulla, ovatko maksajat selvillä siitä että kyllä saa. (Eläke ei tietenkään enää kerry.)

Arvaatte ehkä, kuinka monta puhelinsoittoa ja sähköpostia tarvitaan ennen kuin vastaus näinkin suoraviivaiseen kysymykseen löytyy.

21 kommenttia:

  1. Ihmettelen suuresti mistä on lähtöisin kuvitelma Suomen olleen koskaan edes lähelläkään tietotekniikan kehityksen kärkeä. Tällaiset ajatukset perustuvat vain joidenkin kyselyjen arvuutteleviin vastauksiin.

    Suomessa on näiltä osin vallinnut hyvin laaja ja rikollinen korruptio. Osallisina Tekes, Tieto Oyj, IBM ja vastaavat. Kyllähän kaikki nämä kuntien ja valtion kilpailutukset tietävät osallistujineen.

    Terveydenhuoltomme suurin ongelma on, ettei kukaan osaa ajatella potilasta kokonaisuutena. Ei siis tietotekniikka tai se puute.
    Meillä on tehoton julkinen terveydenhoito, joka pitäisi ajaa alas ja siirtyä tehokkaaseen ja kilpailevaan yksityiseen terveydenhoitoon, kuten Hollannissa:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Healthcare_in_the_Netherlands

    Vaarallisinta on antaa yhtään mitään kehitettävää Aalto-yliopistolle. Tällaisista ajatuksista ja toteutuksista ei ole tullut muuta kuin kokemusperäisiä miljardien eurojen haaskauksia kaikkialla missä yliopistot ovat päässeet rahastamaan turhalla.

    Tämä mainittu EU:n torppaus on eräs hävyttömimmistä tapahtumista pitkään aikaan. Rehellisesti ajatellen verkosta kytkeminen on väärä tapa hoitaa ongelmaa, mutta kaista rajoitus, tiputtamalla se rikollisilta minimiin, olisi ollut rohkea ja terve teko. Eivät latailisi turhia, mutta pääsisivät nettailemaan kuitenkin.

    Ei meillä ole ongelmaa tietotekniikassa tai kaistan rajoituksissa. Ongelma on moraalinen ja inhimillinen. Tarkemmin niiden puute.
    Jossain USA:n periferiassa on saatu Katarinan tuhojen aikaan erittäin hyviä tuloksia kynällä ja paperilla. Laittoivat kuulema tietokoneet kiinni ja suunnittelivat asioita pöydän ympärillä piirrellen. Heti kun nörtit saapuivat tilastoineen ja tietokoneineen, palvelut ja hätäavun toimittaminen romahtivat käytännössä lähes täysin.

    VastaaPoista
  2. EVA:n raportti Suomen tietoyhteiskunnan korjausliikkeestä:

    "Julkisella sektorilla on viivytyksettä otettava käyttöön yhteinen kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri, yhteiset rajapinnat sekä jaetut perusrekisterit ja tietovarannot."

    Repesin nauruun. Kyllä, tällaisilla neuvostohenkisillä "kansallisilla järjestelmäarkkitehtuureilla" asiat saadaan kuntoon. Suunnitellaan ja suunnitellaan. Viiden vuoden päästä on tuotettu paljon paperia millainen tämä "kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri" olisi. Se tiedetään jo etukäteen, että se tulee olemaan valmiiksi vanhentunut, jäykkä ja iso.

    Kyllä ovat Ollilat ja muut pojat sekä tytöt tipahtaneet kauaksi ohjelmistonkehityksen kärryiltä. Se mikä saattoi vielä olla (huonosti) toimiva IT-prosessi 80-luvulla eli komiteat, neuvostoliittolaiset tavoitesuunnitelmat ja vesiputousmalli, eivät ole kotoisin nykyisesti web 2.0:sta ja pilvilaskennasta. React fast, deploy fast, deploy often.

    Kyllä olis taas kirveelle, tuolle Agile-menetelmien tärkeimmälle työkalulle, käyttöä.

    VastaaPoista
  3. Television esittelemä kansalaistili tarjoaa mahdollisuuden yhdellä sisään kirjoittautumisella hoitaa vero- ja eläkeasioita, varata aika lääkäriltä ja saada tietoja vaikkapa kaavoituksesta, koulupiireistä ja päiväkodeistsa.

    Oikeastaan "vieras" vei tuossa edellä sanat suustani kun ajattelin piruilla NL-mallisille "portaaleille".

    Eivät ole herrat tainneet kuullakaan googlettamisesta? Eräs Googlen pomo käyttikin sopivasti oikein piristävän puheenvuoron toimintojensa ja ajattelun ulkoistaneiden nokialaisten syrjääntymisestä todellisuudesta.

    Heitä on palkattu mm. Sitraan elinvoimaa etsimään.

    VastaaPoista
  4. Potilaan tunnistaminen: tietysti meille tatuoidaan numerosarja käsivarteen...

    VastaaPoista
  5. Kiitos heikki rönkölle.

    Kun tuota Baldaufin mitättömyyttä luki tuosta linkistäsi, tuli mieleen seuraavat:

    Kriittiseksi tekijäksi Suomen tulevaisuudelle todettiin Pyhä henki. Pyhään henkeen kuuluu usko tulevaisuuteen, tosissaan (vaan ei vailla huumorintajua, pakonomaisesti tai ilottomasti) tekeminen, oman kortensa kekoon kantaminen, muiden arvostaminen ja rohkaiseminen sekä luottamuksellinen yhteistyö. Pyhä henki pohjaa arvoihin ja rakentaa elinvoimaisuutta. Jotta Pyhä henki voi kasvaa yhteisölliseksi nosteeksi, tarvitaan tulevaisuuden näköaloja, suuntaa.

    Kriittiseksi tekijäksi Suomen tulevaisuudelle todettiin henkilö. Henkilöön kuuluu usko tulevaisuuteen, tosissaan (vaan ei vailla huumorintajua, pakonomaisesti tai ilottomasti) tekeminen, oman kortensa kekoon kantaminen, muiden arvostaminen ja rohkaiseminen sekä luottamuksellinen yhteistyö. Henkilö pohjaa arvoihin ja rakentaa elinvoimaisuutta. Jotta henkilö voi kasvaa yhteisölliseksi nosteeksi, tarvitaan tulevaisuuden näköaloja, suuntaa.

    Kriittiseksi tekijäksi Suomen tulevaisuudelle todettiin ilmastonmuutos. Ilmastonmuutokseen kuuluu usko tulevaisuuteen, tosissaan (vaan ei vailla huumorintajua, pakonomaisesti tai ilottomasti) tekeminen, oman kortensa kekoon kantaminen, muiden arvostaminen ja rohkaiseminen sekä luottamuksellinen yhteistyö. Ilmastonmuutos pohjaa arvoihin ja rakentaa elinvoimaisuutta. Jotta ilmastonmuutos voi kasvaa yhteisölliseksi nosteeksi, tarvitaan tulevaisuuden näköaloja, suuntaa.

    Kriittiseksi tekijäksi Suomen tulevaisuudelle todettiin Aalto-yliopisto. Aalto-yliopistoon kuuluu usko tulevaisuuteen, tosissaan (vaan ei vailla huumorintajua, pakonomaisesti tai ilottomasti) tekeminen, oman kortensa kekoon kantaminen, muiden arvostaminen ja rohkaiseminen sekä luottamuksellinen yhteistyö. Aalto-yliopisto pohjaa arvoihin ja rakentaa elinvoimaisuutta. Jotta Aalto-yliopisto voi kasvaa yhteisölliseksi nosteeksi, tarvitaan tulevaisuuden näköaloja, suuntaa.

    VastaaPoista
  6. JK: "Esimerkki: saako yliopisto maksaa palkkaa vanhuuseläkkeellä olevalle? "

    Hyvä kysymys jos "yliopiston" tilalle laitetaan vaikka "se yritys, josta henkilö eläkkeelle siirtyi".

    Vaikka asia ei nyt ihan vielä olekaan ajankohtainen, ällistyin kuitenkin suuresti, kun olin lukevinani (= luin, mutta en tiedä ymmärsinkö oikein) veroviraston tiedotteesta, ettei vanhuuseläkkeelle siirtyvä voi jatkaa työskentyä yrityksessä, jossa hän työskenteli.

    Sen sijaan jossakin toisessa yrityksessä siis voi?

    Jos nyt vaikkapa hallituksen mieliksi joku haluaisi jatkaa työuraansa, mutta nauttia samaan aikaan hyvin ansaittua eläkettään, niin onko mahdollista kiertää samaisen hallituksen työntekoa estävä määräys ensin irtisanoutumalla (kuten laki vaatii eläkkeelle lähtijältä?) ja sitten seuraavana päivänä vapaana eläkeläisenä solmia uusi työsopimus samaan yritykseen?

    Ymmärsitkö ongelman? Vai olenko itse ymmärtänyt taas väärin?

    VastaaPoista
  7. Ad Tapsa P : - vähän väärin. Vanhuuseläkkeelle pääsee vasta saavutettuaan säädetyn iän, joka minulla on 65 vuotta. Työnteko esim. S-marketin kiireapulaisena on tietysti sallittua. Samoin entisessä työpaikassa esim. tuntiopettajana. Saadusta palkasta ei enää kerry eläkettä. Eläke ja täysi palkka tai ylimalkaan 100 % on kielletty. Mutta jos saan vanhuuseläkettä 60 % ja sitten blogin kirjoittamisesta (valitettavasti tuulesta temmattu esimerkki) lisää rahaa, eläke on silti tuo 60 %. Työkyvyttömyyseläke toisin.

    VastaaPoista
  8. Tämä akateemikko on tutkinut altruismia ja miten antaminen on autuasta. Vihdoin joku tutkii sitä mitä minä yritin filosofisessa puhua pedagogiikasta ja miksi pelkkä asento huoneessa (katederissa, ylhäällä, kesken tai seassa tai takana) ei ole niin väliä kunhan tietää, että tietää. Ja jos ei nykyään kuulemma opettajan saa mitään tietää vaan kaiken pitää ns. konstruktivismin mukaan plokata seurakunnasta niin johan on hidasta etenemistä koska yksin ja hieman sisäistäneenä opettaja kyllä laittaa ketterämmällä tavalla asiat liikkeelle. Minä siis ehdotin kun olin HG:n keksinyt että näinpäin voi antaa (ja aloin antamisen mm Uusikylälle joka ei ole enää tavattavissa; annoin Esko Aholle joka on ulkomailla vissiin enkä tiedä oliko viisasta antaa niin hyvinkäyttäytyvälle koska presidentti Halonen ei ollut siihen aikaan vielä tottunut, että voidaan kannustaa myös valtakunnassa vähemmän loistavia. Minä pidin EA:n tilannetta sadistisena; vaikka oli monta asiaa joiden takia olisi voinut mennä väärin; mutta hei, katsotaan vähän tarkemmin kaikkien tekemiseen ja kaikkien ihmiskontakteihin; eikö siellä nyt aina ole joku, jota voisi vähän hirveisteillä ja ihmetellä ja paheksua; kuten minua paheksuttiin jos nenäni ulos laitoin niin jotkut vanhoilliset heti huusivat, miten tärkeäksi tuo ihminen kuvittelee olevansa...???? Eli kun en kuollut pois heidän silmistään minä olin mukamas narsisti. Ei saanut mitään, kontata illansuussa ruokakauppaan ja elää sillä vaivaisella eläkkeellä mitä olivat aikoneet pitää kohtuullisena kun siinä saavat itse vain sen takia että ovat sattumoisin syntyneet sisään piireihin niin vaan vaeltaa, polttaa sikareita ja vähän kröhistellä ja olla olevinaan?
    Niin erilaisella premissillä me eletään Kemppinen.

    Tässä Pessi, joka osasi hakea saman minkä minä eli altruisimin; on tutkinut sitä ja tässä on hänestä. Yritin katsoa netistä mutta löysin samannimisiä aasialaisia, ei siis suomalaista ja ne aasialaiset olivat vielä ateisteja. Tässä siis copypaste naisesta, jota en tunne mutta jolla on kuulemma napakka ote asioihin. Vie eikä vikise.
    Oliko tämä nainen myös toisessa yhteydessä? Kun avasin HG:n blogin sain tästä naisesta silmän eli joku tuli ns. vieraana blogiini ja se oli mielestäni sama silmä.

    Eye. Luulin Lillrankin tyttäreksi.
    ...

    Akatemiatutkija Anne Birgitta Pessille, 32, on myönnetty vuoden 2008 Nils Klim -palkinto. Palkinto myönnetään vuosittain pohjoismaalaiselle humanististen tai yhteiskuntatieteellisten alojen tutkijalle, joka on tehnyt omalla alallaan merkittävää tutkimusta. Erityisesti palkintolautakunta kiinnittää huomiota tutkijan innovatiivisuuteen ja omaperäisyyteen.

    Anne Birgitta Pessi (aik. Yeung) työskentelee akatemiatutkijana Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa. Hänen tutkimusalansa on uskontososiologia. Hänen vuonna 2004 valmistunut väitöskirjansa käsitteli vapaaehtoistyötä Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa. Parhaillaan hän tutkii altruismin käsitettä, hyvinvointivaltion oikeudenmukaisuutta, vapaaehtoisuutta ja urbaania uskontoa.

    Nils Klim -palkintolautakunnan mukaan Pessin tutkimustyölle on ominaista vahva tieteidenvälinen ote. Se sijoittuu teologian, sosiaalipolitiikan tutkimuksen ja sosiologian risteykseen. ”Pessillä on ikäisekseen vaikuttava julkaisuluettelo ja hänen kaksi keskeistä artikkeliaan oli vuonna 2006 alallaan eniten siteerattuja”, palkintoperusteluissa todetaan. Akatemiatutkija Pessi osallistuu myös aktiivisesti kansainväliseen keskusteluun kansalaisyhteiskunnasta, sosiaalisesta pääomasta, luottamuksesta ja rehellisyydestä.

    Nils Klim -palkinto on Norjan hallituksen vuonna 2003 perustama tiedepalkinto. Sen myöntää vuosittain Ludvig Holberg -rahasto. Palkinto on suuruudeltaan noin 31 000 euroa.

    Lisätietoja:
    http://www.holbergprisen.no/index.html

    VastaaPoista
  9. 'kaista rajoitus, tiputtamalla se rikollisilta minimiin, olisi ollut rohkea ja terve teko' (JarMom)
    'Rikollinen' on henkilö, joka on tuomittu oikeudessa rikoksesta, ja tässähän pyrittiin rankaisemaan ihmisiä hallinnollisilla päätöksillä ilman oikeudenkäyntejä ja muuta ikävää, rajoittavaa byrokratiaa.

    VastaaPoista
  10. K:
    (valitettavasti tuulesta temmattu esimerkki)

    Jeps. tässon vähän samaa - ei paljon - kuin printtimedian esiintuloissa netissä; kiukutellaan siitä ettei kunnolla voida tahkoo voittoa muttei oikein kärsi olla poiskaan.
    Jutun perässä kerrotaan jostain suurenan maailman tosijäärästä, joka pistää lehtensä maksullisiksi (mutta ei ole tainnut pistää).
    btw. tuossa yksi teini oli trimmannut muotibloginsa tuottamaan, cooli. Myös näillä Kemppisen kävijämäärillä pyörisi suolarahat tuottavat asialliset mainokset. mä luulen että pelkkä ilmoitus, että sellaisia otetaan - riittäisi.

    VastaaPoista
  11. Mutta tässä ihan aito innovaattori. Kannattaa katsoa koko esitys, kaverin ideat ovat huimia. Pidin erityisesti kohdasta, jossa hän vinoili uusille läppäreille.

    VastaaPoista
  12. Nyymiölle:

    Tuo Wikipedia taasen sanoo: Rikollinen on henkilö, joka syyllistyy sellaiseen rikokseen, josta on laissa säädetty rangaistus.

    Minusta olisi erittäin hienoa, että hallinnollisilla päätöksillä langetettaisiin esim. kuolemantuomioita, kuten N-liitossa aikoinaan.
    Laki itsessään saisi menettää jo merkityksenä ja antaa tilaa osaaville ja pikaisille hallinnollisille päätöksille.

    VastaaPoista
  13. Vaikka ihminen olisi kiusankappale, hän voi silti tarvita tietoyhteyksiä.

    Monasti on niin, että kiusankappaleet tarvitsevat tietoyhteyksiä juuri kiusankappaleutensa toteuttamiseen. Nykyaikana se ei ole vähäpätöinen juttu, ja äkkiseltään tulee mieleen ajatus, että jos ihminen tekee tietoyhteyksiensä avulla rikoksia, kuten varastaa toisen omaisuutta, eikö hänen oikeutensa pitää hallussa tätä rikoksentekovälinettä heikkene merkittävästi?

    Banaali rinnastus, mutta parempaan en näillä hoksottimilla pysty: otetaanhan rattijuopoltakin auto valtiolle.

    VastaaPoista
  14. Ad Ruokonen: analogiasi edellyttäisi, että taskuvarkaalta amputoitaisiin käsi. Itse asiassa niin tehdäänkin, ei kuitenkaan Euroopassa.

    Auton ottaminen rattijuopolta on erittäin suuri harvinaisuus.

    Osoittaakseni myönteistä mieltä ehdotan, että tietoliikenteen vaarantamisesta määrättäisiin alkolukko tekijän tietokoneeseen.

    VastaaPoista
  15. Itse odotan edelleen omaa "kyllä saa" lausuntoani. Olen toistaiseksi sairauseläkkeellä ja työtä tuntuisi olevan tarjolla. Kukaan ei vain osaa suoraan sanoa, voiko sitä ottaa vastaan

    VastaaPoista
  16. Ruokoselle:
    "Banaali rinnastus, mutta parempaan en näillä hoksottimilla pysty: otetaanhan rattijuopoltakin auto valtiolle."

    Tietääkseni keneltäkään ei ole otettu autoa, eikä raiskaajilta munia sen enempää kuin poliitikolta kieltä.

    VastaaPoista
  17. Ad Toukka: Aluksi Airo vaikeni olemalla kirjoittamatta muistelmiaan. Luullakseni erilaisia mielenkiintoisia asioita ilmeni porukoissa, hän kun ei ollut jääkäri. Asekätkennästä hän sai lisää isänmaan miehen mainetta, vaikka operaation suunnittelivat ja toteuttivat isänmaan miehet, eversit Nihtilä, Tähtinen ja kuka se nyt olikaan, se kolmas - ehkä tämän MEP Heidin isä eversti Yrjö Hautala (IV AK:n esikuntapäällikkö -44).

    VastaaPoista
  18. Ad Anonyymi - "kyllä saa" - valitettavasti et saa minultakaan vastausta. En tiedä. Työkyvyttömyyseläke on varsinainen tiheikkö ja jopa räikeämmät tapaukset käytännössä niin vaikeita, että niitä hoitavat spesialistit, joihin en kuulu.

    VastaaPoista
  19. 'Minusta olisi erittäin hienoa, että hallinnollisilla päätöksillä langetettaisiin esim. kuolemantuomioita, kuten N-liitossa aikoinaan.' (JarMom)
    Joo, troikka pystyyn, syyttömille kymppi ja lopuille vartti ilman kirjeenvaihto-oikeutta. Minulla onkin juuri Orlando Figesin 'Whisperers' kesken. Jo Solzhenitsyn sanoi sen oleellisen: kun kirjoitetaan, että 'tuhoutuivat traagisesti puhdistuksissa'. pitäisi kirjoittaa, että 'tuhoutuivat koomisesti'.

    VastaaPoista
  20. Näitten jää(kä)rien ihailua en ymmärrä.
    Terroristeja ja valtiorikollisia jokainen.
    Pitäisi ottaa joku kesä urakaksi käydä kusemassa joka haudalle.

    VastaaPoista
  21. Nyymiö:

    Whisperers on hyvä kirja ja tärkeyden vuoksi jokaisen luettava, mutta opuksena jaaritteleva.

    Jokainen suomalainen on syyllinen johonkin ja kukin ansaitsee vuoden vankeustuomion ja 10.000 euron sakon. Lakiteitse asian ratkaiseminen on mahdotonta suuren määrän takia, mutta hallinnollisella päätöksellä homma sujuu hetkessä vaikka kirjeitse.

    VastaaPoista