Sivun näyttöjä yhteensä

28. huhtikuuta 2007

Kulttuuriväki

Kuvassa taloudellisesti tehokas innovaatioyliopiston professori ja taloudellisten tehokkuusvaatimusten ulkopuolella valetava tiedeyliopiston edustaja. Hihnassa taiteiija.

(Todellisuudessa Storm P. "Pietari Pamaus ja Pöpö".

Tuttava puhui televisiossa eräiden yliopistojen yhdistämisestä. Luulin että Pulttibois on aloitettu uudelleen. Mutta hän olikin vakavissaan.

Kulttuuriväki kierrättää kuponkia, jossa sanotaan muun ohella:

”Uudistuakseen taide vaatii ympäristön, jossa sitä ei välineellistetä minkään ulkoisen tavoitteen palvelukseen. Ja yhteiskunta tarvitsee taidetta, joka voi elää taloudellisten tehokkuusvaatimusten ulkopuolella, vapaana muuntumaan ja kommentoimaan ympäristöä taiteen lähtökohdista.”

Julkilausemaan haetaan allekirjoituksia samassa hengessä kuin ennen Tiedonantajan vapputervehdyksiin.

Tämä ei ole turha nälväisy vaan tahallinen loukkaus. Taideyliopistojen puolustautuminen toistaa stalinistisen taidepolitiikan jälkikaikuka.

Luulen että he tarkoittavat oikeastaan markkinataloutta tai kaupallisuutta.

Taloudellinen tehokuus tarkoittaa voimavarojen eli resurssien viisasta kohdentamista. Kun puhe ei ole tuotannollisesta toiminnasta vaan opetuksesta, kysymys ei ole tuotetun tavaran rajakustannuksista.

Julkilausuman "taiteellisen tehokuusvaatimusten ulkopuolella" tarkoittaa mm. tekijänoikeuden hylkäämistä ja taiteen harjoittamista ilman palkkaa ja palkkiota. Tekijänoikeuden toinen perustelu on nimittäin korvauksen eli siis rahan takaaminen luovan työn tekijöille eli siis taloudellinen tehokkuus.

“Taiteen korkeakouluopetusta ei saa siirtää osaksi taloudellista kilpailukykyä painottavaa huippuyliopistoa.”

Tässä varmaan viitataan Sailaksen ryhmän paperiin, jonka mukaan yliopiston kansallisena erityistehtävänä on korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen avulla tukea Suomen menestymistä kansainvälisessä taloudessa.

Siinä sanotaan samalla, että yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä ja että yliopistossa on tieteen, taiteen ja opetuksen vapaus.

Olisiko nyt Suomen menestyminen kansainvälisessä taloudessa se paha asia?

Taideteollisesta korkeakoulusta tulee jostain syystä mieleen teollisuus. Esimerkiksi elokuvien tekeminen on myös teollisuutta. Useimmiten siihen liittyy velvollisuus maksaa toisille ihmisille palkkoja, ja tidetään tapauksia, joissa elokuvataiteiija itsekin on pyrkinyt saamaan korvauksen vaivoistaan.

Tämän innovaatioyliopistojakin sivuavan kirjoituksen vihaisuus johtuu kahdesa syystä.

Taideyliopistoissa ilmeisesti luullaan, että me muiden alojen opettajat olemme kauppiaiden lakeijoita ja rahanvaihtajia tieteen temppelissä.

Ei pidä paikkaansa.

Olen itse melkein kymmenen vuotta selittänyt tutkimusohjelmien yhteydessä teollisuuden edustajille, että me teemme tutkimusta, joka voi sitten osoittautua myös taloudellisesti hyödylliseksi, mutta emme harrasta tuotekehittelyä - sen saavat herrat ja rouvat hoitaa itse. Toiseksi esimerkiksi juridiikka on aika vahvasti käytäntöön suuntautuvat ala, jolla pääsee suhteellisen harvoin tekemisiin tieteen pyhyyden kanssa. En ole kuitenkaan tullut ajatelleeksi, että lakimiesten kouluttaminen olisi jotenkin epäilyttävää kaupallista toimintaa - varsinkaan tohtorien.

Toiseksi olen kiukkuinen siitä, että saan olla jatkuvasti siivoamassa taiteenharjoittajien jälkiä. Tekijänoikeus on se tukipilari, jonka varassa sekä maksullisen että maksuttoman taiteen olisi toimittava. Kuten tunnettua, koko oikeudenalalla on pantu pahasti hulinaksi, ja taiteilijapiireistä tulee vähän väliä luvalla sanoen naiiveja kannanottoja.

Uusin vaihe muuten on EY:n seuraava tekijänoikeusrikosten rangaistusten koventamishanke. Katso Googlesta IPRED2.

Tämä puuha osuu taiteilijoiden ja tieteenharjoittajien omaan nilkkaan.

On kolmaskin syy. Taideteollisen korkeakoulun, Helsingin yliopiston, TKK:n ja kauppakorkeakoulun opetus taidehallinnon ja taiteen projektien johtamisessa on lievästi sanottuna vaatimatonta.

Ja sen huomaa.

53 kommenttia:

  1. 'elokuvien tekeminen on myös teollisuutta'

    tässä törmäävät eurooppalainen ja amerikkalainen ajattelutapa: jenkeissä elokuva on osa viihdeteollisuutta, vanhalla mantereella taidetta. Alan ammattilaiset tietysti kokevat siirtymisen taiteilijasta duunariksi hirvittävänä statuksen laskuna ja niin se varmaan subjektiivisesti ajatellen onkin. Jos tuloksena on kuitenkin suurempi katselunautinto niin kyllä siinä kaikki voittavat. -Siis siinä tapauksessa, että opetukselliset tavoitteet saavutetaan.

    VastaaPoista
  2. Hei hyvä Jukka Kemppinen,

    Kiitos pohdinnoistanne.
    Enpä usko, että taideteolliset
    kieltävät tätä toimintansa taloudellista
    implikaatiotaan. Mutta luulen,
    että he vierastavat sitä, että
    jos taloudesta tulee kaikkialla keskeinen
    indikaattori. Eikä juuri silloin
    olla siinä tilanteessa kuin Te sanotte heidän joutuneen argumentoinnissaan.
    Minusta on myös varsin vierasta, jos
    esimerkiksi uskontotieteen, teologian ja filosofian ( myös
    oikeusfilosofian)"tuotoksia" aletaan arvioida
    keskeisesti niiden taloudellisten
    "hyödyllisyyksien" perusteella.

    Sehän on päivän selvää, että tutkimuksessa tarvitaan
    taloudellisia resursseja .
    Vaikea on syömättä tai juomatta
    filosofoidakaan jos sen paremmin
    rakentaa taloja tai harjoittaa
    asianajotoimintaa. Ilmaisia lounaita ei ole.

    Muuten, miksi loukata ketään, kysyn ehkä naiivisti;)?


    Ystävällisesti ja kunnioittavasti Matti Taneli

    VastaaPoista
  3. Kulttuurierot kaatavat joskus yritysfuusioitakin. Ehkä ei tule alkuun olemaan mikään huippuyliopisto.

    Kalifien määrä vähenee (siis myös mahdollisuudet edetä mm. yliopiston rehtoreiksi, hallintojohtajiksi jne) Joku ikäpolvi turhautuu.

    Mutta hyvä niin. Jos kaikki korkeakoulumme niputettaisiin, niin eiköhän se olisi vielä suht pieni yliopisto maailmassa.

    Mutta sellaisesta voisi tulla huippuyliopisto - vaikka sillä olisikin toimipisteitä pitkin maata. Eikä olisi ongelmaa saako väitellä ja mistä eri toimipisteissä.

    On ollut tyhmää pilkkoa pieniksi itsenäisiksi ja kilpailla Suomessa keskenään. Kamat kasaan ja kisomaan maailmalle päin.

    VastaaPoista
  4. Ilmeisesti oikea ja hyvä taide ei tarvitse yleisöä eikä varsinkaan maksavaa yleisöä. Lökäpöksyiset taiteilijat tekevät juttujansa vain toisilleen ja kaverikriitikoilleen.

    Onko se niin, että paras taide syntyy kurjuudessa, köyhyydessä ja punaviinissä? Kaikki kaupallisuus on niin pahasta, että hohhoijaa... Jostain sen taiteilijankin pitäisi elantonsa repiä. Ei kaikille voi riittää apurahoja ja muita almuja.

    VastaaPoista
  5. Minulla oli tilaisuus puhua aiheesta Arabiassa tällä viikolla pariinkin otteeseen.

    Toiselle pääsin sanomaan, etten voi olla hänen kanssaan samaa mieltä argumentiesta, vaan ainoastaan asiasta.

    Tätini sanoi että liikemiehellä pitää olla jokin moraali, siltä varalta että asiakas haluaa sellaisen ostaa.

    Minä olen kauppamies. Kaupankäynti on kivaa.

    Mutta tämä ei tarkoita, että kaikellä millä on arvo, pitäisi olla myös hinta.

    Mutta siltikin, taiteella on myös tuotantokustannuksensa ja taiteen arvoa miettiessämme, meidän on mietittävä myös sitä hintaa minkä olemme valmiit sen arvosta maksamaan.

    Minä vastustan yliopistojen yhdistämistä sen vuoksi, etten usko sen toimivan. Se ei tuota niitä hyötyjä mitä nämä yhdistämistä ajavat ihmiset sille laskevat, mutta sen sijaan aiheuttaa valvasta muutoskitkaa, jonka voittamiseen menee se aika jonka vanhat jäärät istuvat palleillaan.

    Yhdistämisen sijaan kannatan poikkitieteellistä yhteistyötä, jonka tulisi ulottua niin hallintoon, opetukseen kuin opiskelijoiden sosiaaliseen elämään.

    Kun puhutaan innovaatioista, ne lähtevät, näin sen näen, ei suinkaan yliopistojen hallinnollisilla päätöksillä, vaan vapaiden radikaalien vapaasta törmäilystä.

    Tässä yhteydessä tulee mieleeni: Lauri Gröhn kysyi hiljan: mitkä ovat Nokian innovaatiot 2000-luvulla.

    VastaaPoista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  7. Kiitos, Kemppinen, että nostit tämän esiin.

    Hesari on tätä julkilausumaa buffannut raportoimalla erinäisten tuhatlukujen täyttymisestä allekirjoittajalistassa ja koko homma leviää sähköposteissa ja nettikeskusteluissa suunnilleen kulovalkean tavoin, ja ns. "kulttuuriväki" tosiaan allekirjoittaa ajattelematta asiaa sen enempää.

    Kemppisen kritiikkien lisäksi nostaisin esiin sen kysymyksen, että mikä tässä nykytilanteessa sitten on niin hienoa, että siitä kannattaisi TaiKin väen pitää kynsin hampain kiinni? Nykyisessä puhkitulosohjatussa valtion tilivirastossako on tuo maaginen taiteen vapaus parhaiten turvattu?

    Tälle "huippuyliopistolle" on tulossa muita itsenäisempi säätiöpohjainen "omistus" ja varsin messevä pohjapääoma ja niin valtion kuin muidenkin rahoittajatahojen kiinnostus ainakin seuraavien vuosien ajan. Luulisi olevan itsenäisyydestään innostuneen taiteilijan ensimmäisenä jonossa ryntäämässä mukaan jakoon - lisärahoituksella voitaneen toteuttaa hurjempiakin hankkeita.

    Lisäksi itseänikin mietitytti, että on Suomessa muitakin taideoppilaitoksia (eikä se vapain taide ole välttämättä ennenkään kouluissa kukkinut), eikö juuri TaideTEOLLINEN olisi se osa taidekoulutuskenttää, joka tuohon uuteen yksikköön sopisi liitettäväksi? (Tiedän hyvin, että TaiK on paljon muutakin kuin teollista muotoilua, mutta silti.)

    TaiKin hallitus, joka arvatenkin on laillisesta vastuustaan johtuen tarkastellut asiaa useammalta kantilta päätyi tukemaan yksimielisesti mukaanmenoa. Protestoijat väittävät, että kanta ei vastaa kaikkien TaiK-laisten mielipidettä. Mikäpä kanta vastaisi? Ei minusta ainakaan se, että nyt "kulttuuriväen" nimellä kerätään nimiä vetoomukseen, jossa on yleviä iskulauseita, mutta jonka sisällöllä ei ole mitään tekemistä a) nykytilan tai b) ehdotetun fuusion kanssa. Toivon minäkin, että taidetta ei uhrata talouden alttarille, mutta siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi päätyisin tässä ratkaisussa TaiKin hallituksen kannalle.

    Phuuh, helpotti.

    VastaaPoista
  8. Juridiikka taitaa enimmäkseen olla väittelyä pienen Suomen pykälistä ja niiden suhteesta kv -velvoitteisiin. Muilla tieteenaloilla oivallusten vaikutukset ovat laajempia ja yleisö kansainvälistä.

    VastaaPoista
  9. samassa hengessä kuin Tiedonantajan vapputervehdykseen

    Millainen henki se oli/on?

    VastaaPoista
  10. Ad anonyymi I:

    Myös lähempänä on esimerkki elkuvateollisuudesta: Taska. Ja todellisuudessa, vaikka luonteenomaisesti instituuttipohjalta toteutettuna Ruotsi.

    VastaaPoista
  11. Ad mattitaneli:

    Tuo talouellinen indikaattori on kyllä vedetty taikurin hatusta.

    En ole löytänyt sitä Sailaksen ryhmän enkä EK:n papereista.

    Ammattini vuoksi taas tiedän, mikä on väistämätön taloudellinen indikaattori: pääsevätkö opiskelijat töihin ja onko heillä silloin hyötyä koulutuksestaan.

    Tietääkseni edes Ingmar Bergman ei lähde siitä, että "joku toinen" hommaa rahat, kun hän tekee elokuvaa.

    Elokuva - ja ooppera - ovat kaksi sellaista taidetta, jossa kustannustekijä on osa "luomisprosessia".

    Halutaan keskustelua Helsingin Seurahuoneella 1902. Yksi haluaa lavastaa tanssiaiset + 500 avustajaa epookin asusteissa. Toinen tekee sen äänellä - päähenkilöt tulevat ovesta tanssiaisvaatteissa ja esittävät repliikkinsä. Eli sitä tanssiaiskohtausta ei tarvittu lainkaan (elllei elokuva ollut "Tiikerikissa", jolloin puhe ei liioin ollut Helsingistä).

    Vauhtiin päästyäni: Edvin Laine oli tässä aika hyvä. "Tuntemattomassa" käytettävissä oli yht. 1 kpl. panssarivaunu ja jokin määrä uutismateriaalia lentokoneista.

    Kukaan ei ole väittänyt taistelukohtauksia köyhiksi.

    Mollen versiossa minua rassasi IL-2:ksi naamioitu Vinka ja mopon moottorin ääni...

    VastaaPoista
  12. Ad Anonyymi II:

    Fredrik Suuri jäi historiaan henkilönä, joka erotti tyhjäntoimittajat ja antoi heille palkan sijasta aatelisarvoja...

    Helsingin yliopisto on kansainvälisesti tutkinnoilla mitattuna suuri, samaa luokkaa kuin UC Berkeley.

    Paljon suurempia ovat sitten mm. Minnesota (ziljoona metsäinsiööriä) ja vastaavat.

    Euroopan maissa, joissa on huonot sisäänpääsykokeet, opiskelijamäärä ei kerro paljon, koska niin harva opiskelee oikeasti.

    Jopa Saksassa vieläkin käytännössä tipautetaan rajusti opiskelijoita yhden ja kahden opiskeluvuoden jälkeen.

    VastaaPoista
  13. Minä vierastan koko käsitettä huippuyliopisto. Miten se on tarkoitus saada huipulle. Ja minkä huipulle? Innovaatioyliopisto on ehkä parempi nimitys, mutta mitä semmoisessa tekevät kauppaopiskelijat? Mitä innovatiivista on ikinä tullut suomalaisista kauppakorkeakouluista? Niin. Mitä. Kertokaa. Katsokaapa noiden lafkojen opinnäytetöitä. Pelkkiä heppoisia tilauscasetutkimuksia, joissa ei ole mitään innovatiivista. Kauppakorkeakoulun tarkoitus on tuottaa tilinikkareita valtionhallintoon sekä elinkeinoelämään. Ei semmoiseen oikeastaan tarvita edes yliopistotutkintoa. Ai niin eipä noilla ekonomeilla sitä olekaan vaan korkeakoulututkinto.

    VastaaPoista
  14. Zaumille
    Jos sinä ja minä olisimme, kuten voisi sattua, Suomessa keskenämme tekemisissä, suurella todennäköisyydellä suhteitamme säätelisi pienen Suomen laki. Vaikka minä ja ehkä Sinä olemme pieniä ihmisiä, ovat asiamme meille tärkeitä,kaikkemme. Ei tieteessä tai taiteessa ole sitä suurempaa, vai teetkö niistä uskonnon?

    VastaaPoista
  15. Ad Toipila:

    Suomen paras korkeakoulu taitaa olla Sibelius-akatemia.

    Taidekoulutuksen erikoisuus on se tolkuton määrä kovaa työtä, joka on pakko tehdä - opeteltava piirtämään, soittamaan. Tiettävästi ainakin 10 vuotta à 6 tuntia päivässä.

    Arvostan kaupallisuutta. Tuomas Akvinolainen -vainaja sanoi, että asioilla on oikeudenmukainen hintansa, iustum pretium.

    VastaaPoista
  16. Ad Petja Jäppinen:

    Arvelusi eivät ole aiheettomia.

    Parhaat yhteistyön muodot ovat syntyneet vahingossa, kuten MIT (Massachusetts Institute of Technology).

    Suomen kaikkien aikojen hienoin poikkitieteellinen tutkimuslaitos oli Valtion lentokonetehdas 1941-1944. Siellä istuivat fyysikkot ja koneinsinöörit kylki kyljessä ihmetelemässä että jo on piru kun ei lentokone pysy ilmassa.

    VastaaPoista
  17. ad jk

    suuruudesta...
    yksi argumentti varmaankin olisi myös ikäluokkien pieneneminen. Korkeakoulujen lukumäärä, sijainti, rakennukset ym. lienee mitoitettu suurille ikäluokille. kohtahan meillä on yliopisto per nenä - noin karrikoiden.

    mitäpä näistä keuhkoja repimään. yhdistely on äkkiseltään hyvä ajatus jos vain mopo pysyy käsissä.

    pienten ja innovatiivisten meno voi muuttua suurimman hengen vallan alla.
    rahanjako talon sisällä ei alkuun liene helppoa - joku menettää, joku saa. resurssipulaisimpien kannattaa miettiä strategiat valmiiksi.

    VastaaPoista
  18. ...vapaana muuntumaan ja kommentoimaan ympäristöä taiteen lähtökohdista...

    Yliopisto-opetus lienee taiteissakin vain opetusta. Taiteilijan oraat syöksyvät sitten vapaaseen maailmaan taiteilemaan. Yliopisto-opettajat eivät lähtökohtaisesti ole vapaita taiteilijoita. apurahat on erikseen. taide on vapaata yliopistoista ja oppiarvoista. en taulua tai runokirjaa ostaessani kysy, onko tämä taiteiden maisterin vai peräti tohtorin tuotoksia.

    VastaaPoista
  19. Ad AR:

    Juuri näin.

    Ruotsissa "taide-talous" on suurempi kuin metalliteollisuus. Abban menestykseen iskettiin kiinni ja ainakin kassavirta on jatkuvasti valtava.

    VastaaPoista
  20. Itseäni tavallaan kutkuttaa se, tuleeko ajatteluni parin vuoden päästä olemaan kuinka taiteellista, vai kärjistyykö se paineessa, kun oma työhuoneeni on maanantaista alkaen siellä.

    VastaaPoista
  21. ad Blind

    ah tiede - oi taide - kyllä ne vain ovat oikeustoimilakia suurempia asioita - vaikka sitäkin tarvitaan. näkemäsi elokuva juurruttaa sinuun asenteita, jotka säätelevät arkikäyttäytymistäsi enemmän kuin pienen Suomen saamenkieliset pykälät. häkkyrä pöydälläsi hiirineen on insinööritieteiden oivallus ja vaikuttaa elämääsi aika lailla.

    ystävällisesti - tämähän on vain akateemista

    VastaaPoista
  22. Minua arveluttaa eniten Parkinsonin laki. Jokainen tietää, että kun yksiköitä yhdistetään isommaksi, byrokratia ja kustannukset eivät koskaan vähene vaan lisääntyvät. Retoriikasta riippumatta. Esimerkiksi käyköön vaikka HUS.

    VastaaPoista
  23. Siihen aikaa kun Pro Arte -vetoomus laadittiin (pari viikkoa sitten?) ja sana siitä alkoi levitä, huippuyliopistohanketta vastustavilla ei ollut mitään kätevämpää ja nopeampaa keinoa saada kuuluviin "EI":nsä. Vetoomuksessa on harkitsemattomia sanavalintoja ja hupsua retoriikkaa, mutta siinä sanotaan selvästi "EI". Siksi allekirjoitin.

    Se osa taiteesta jonka kuuluu selvitä, selviää aina. Taiteella sinänsä ei ole mitään hätää.

    Mutta TaiKin ulkopuolisille ei ole kovinkaan selvää, millaisella turoilulla yhdistymisasia on TaiKissa esitelty ja miten ylikävellyiksi monet Taikissa tuntevat olonsa. Jos pääsisitte lukemaan korkeakoulun sisäistä kommenttifoorumia, saisitte karua kuvaa tilanteesta.

    Minä vastustan ylikävelyä, tiedon panttaamista, "tiedotustilaisuuksien" sabotointia, Taikin henkilökunnan halveksuntaa ja sitä, että Taikissa on jo opittu pelkäämään työpaikkansa puolesta, jos sattuu olemaan eri mieltä kuin ehkä arvaattekin kuka. Alunperin minulla ei ollut mitään kantaa huippuyliopistohankkeeseen, mutta kun näin mikä runttausmeininki valmistelussa oikeasti on menossa, vastustan mitä tahansa hanketta jota ajetaan tuolla lailla.

    My two puupenis.

    VastaaPoista
  24. ad Mikko

    tuo oli kyllä uusi tieto. täytynee johtua siitä, että rakenteet säilytetään. siis tulee vain lisänä päälle ylimmäiset pomot ym. Kulujen pitäsi vähentyä, jos hallintoa karsitaan yhdistämisen myötä. Tiedekuntajakoisena ei taida välttämättä onnistua. Pitäisi muuttaa tiedeyhteisön hallintomallia - "huippu"yliopisto voi solla tavallaan yksi tiedekunta - dekaanit ja muut välisouvarit hiiteen. Kaikki proffat vaan mukaan niin kuin tiedekuntakokouksessa. Rehtori tai kansleri olisi dekaani.

    VastaaPoista
  25. Zaumille akateemisesti

    Vanha wiisaushan kertoi, että luova nero väläyttää mitä tehdään, insinööri kertoo miten se tehdään, ekonomi laskee kannattaako se tehdä ja juristilta kuulee saako. Kaupungilla väitetään, että vaikka ei saisikaan, juristi kyllä junailee sen luvalliseksi, jos kannattavuus (palkkioonkin) riittävällä tasolla. En ota kantaa, mutta kyllä tässä luovuutta usein tarvitaan. Salaisuus on ilmeisesti edelleen, vaikka Kemppinen on jonkin kerran yrittänyt asiaa vuotaa, ettei se elokuva tulisi nähtävillemme tai insinöörihäkkyrä pöydällemme ilman hyvin luotua juridiikan baanaa.

    VastaaPoista
  26. "Jokainen tietää, että kun yksiköitä yhdistetään isommaksi, byrokratia ja kustannukset eivät koskaan vähene vaan lisääntyvät."

    "Tietää"? Hyvin perustellun toden uskomuksen mielessä?

    Retoriikasta huolimatta en kyllä muista tämän kokoluokan yritysten yhdistymisissä käyneen näin (mehän siis nyt emme puhu mistään behemottijutuista kuten Daimler-Chryslerista tai vastaavista), opiskelijamäärien ei pidä antaa hämätä, eiväthän ne rinnastu henkilöstönmääriin (eivät tosin ihan asiakkaisiinkaan). Kiinteät hallitokustannukset tippuvat varmasti, muuttuvissa tuskin noustaan kovin paljoa suuremmalle käyrälle.

    VastaaPoista
  27. ad blind

    tuo oli kyllä hyvin muotoiltu. kiitokset siitä. noin se menee.
    mutta pointtini oli se, että suomalaisena juristina tahtoo jäädä laulamaan tänne kotikonnuille - paitsi JK, joka keksi oivan tavan vaihtaa arkistoihin hautautuminen virikkeelliseksi hampparoinniksi pitkin maailmaa. väläyttelemään mitä voitais tehdä ja vähän sitäkin saako.

    VastaaPoista
  28. Ad Omnia:

    Vakavissaan: yhdistäisin yliopistorakenteen muutoksen ja sukupolvenvaihdoksen. Kolmannes vakansseista pois. Pöhöä on muuten hallinnossakin.

    Lisäksi: korkeakoulujen opettajilla on jo "tulosvastuu" eli UPJ-palkkausjärjestelmä. Sain itse yllätyksekseni lisää palkkaa oppilaitten väitöskirjoista.

    Miten mahtaa olla taidekorkeakoulujen opettajien laita? Kokemukseni mukaan opinnäytteiden tuottaminen ja arvioiminen on ollut hapuilevaa.

    Tietotekniikassa ja jopa juridiikassa opetuksen mittaaminen ja tutkimusprojektien arvioiminen on sittenkin aika selvää.

    Ei tarvitse muistuttaa: tunnen hyvin "mittanauhameriittien" vaarat eli "tieteellisten ansioiden" mekaanisen tehtailun.

    VastaaPoista
  29. ad mikko & anonyymi

    jos yksiköt säilyvät hajallaan mikä missäkin ja pannaan vain uusi johtajakerros vanhojen olkapäille, niin kulut taitavat lisääntyä. Jotain porrasta poikkeen ja yksiköitä samoihin tiloihin?

    VastaaPoista
  30. Jos elokuvan (taiteen) arvon määrää sen tuottama nautinto, miksei siirtyä suoraan päihteisiin?

    Kauppiaat harrastavat ahneutta, ihmiset tekevät elämästä taidetta.

    Pari tuhatta vuotta sitten elämä oli parempaa. Kuoltiin silloinkin tauteihin ja raskaaseen elämään mutta elettiin mehevämmin. Taide oli olemassa.

    VastaaPoista
  31. Esimerkkejä tyypillisistä ja olennaisista kiinteiden hallintokulujen säästöistä entiteettejä yhdistettäessä:

    - yksi IT-systeemi
    - palkkahallinto, laskutus ja muu kirjanpito yhteen yksikköön ja systeemiin
    - ostotoiminnot (laitteet, materiaalit), käyttöomaisuushallinto, kiinteistöhuolto yhteen yksikköön
    - varainhoito (ottolainaus, sijoitukset, investointilaskelmat) yhteen yksikköön - korkeakouluissa tämä toki on vähän mutkikkaampi juttu, kun tässä tapauksesa useimmilla kyse olisi iso muutos valtion alatilistöstä säätiöön, mutta skaalaedut joka tapauksessa ja "subsidiariteetti" eli päätöksenteko sinne missä toimintakin, ei enää ministeriössä; mutta ei siitä nyt tässä
    - tiedotus, materiaalintuottaminen (korkeakouluissa varsinkin on yliopistopainoja/kuvalaitoksia ym.) yhteen yksikköön
    - kallispalkkaiset ylimmät tehtävät vähenevät viimeistään luontaisella poistumalla (aluksi varmaan vanhat jatkavat entisin eduin, mutta eivät tietysti enää samassa etujen korotusohjelmassa kuin ennen)

    Vaikka taitelijoille, juristeille tai monille muille muuten vain luoville nämä kuulostavat tylsiltä, on kyse isoista jutuista, yhdistämällä voidaan säästää ihan selkeästi (henkilöstön, laitteiston ja tilojen päällekkäisyyttä on valtavasti, jos kaikki olleet itsenäisiä) ja saadaan skaalaetuja etenkin hankinnoissa ja sijoituksissa.

    VastaaPoista
  32. Jukka on oikeassa: vetoomuksessa esitetyt argumentit ovat aika heppoisia kuten myös ar kommentissaan totesi. Vetoomuksen takana on varmaan muita huolia joita nyt pitää lukea rivien väleistä. Niistä olisi hyvä päästä keskustelemaan.

    Jotta hanke onnistuisi, mukaantulijoiden tietenkin soisi olevan innostuneita. Pitäisi olla myös sopiva kombinaatio itseluottamusta ja nöyryyttä. Minusta taiteella voisi olla paljon annettavaa huippuyliopistossa. Sitä varten kuitenkin tarvitaan dialogia, ei iskulauseiden huutelua banderollien alta.

    Olen kumminkin optimisti. Nythän varsinainen duuni vasta alkaa, kun poliittinen tahto on olemassa.

    VastaaPoista
  33. Ad Omnia:

    Keskustelun jatkuessa voisi varoa myös kaavamaisia mielikuvia. Tiedän aivan varmasti, ettei esimerkiksi taidekorkeakoulujen julistautuminen epätaloudellisten taiteiden linnakkeiksi olisi edes totta.

    Esimerkki: TAIK on toiminut siinä kuin TKK ja muut teknilliset korkeakoulut esimerkiksi tietokonegrafiikan kehittämisessä.

    Toinen esimerkki: nyt tiedäe (tietotekniikassa) että useat käyttäytymistieteet, kasvatustiede ja kognitiotiede ovat aivan keskeisiä verkkomediaa ja etenkin verkkoon tarkoitettua oppimateriaalia kehitettäessä. Tarvitsemme uuden pedagogiikan! Viisi vuotta sitten vielä luultiin, että matematiikkaa voi opettaa "interaktiivisesti" verkossa, mutta ei se onnistu. Soittotunti videon avulla ei toimi.

    Käytettävyystutkimus (usability) tukeutuu monin kohdin humanistisiin (!) menetelmiin, joita nimitetään etnografisiksi. Pyritään siis selvittämään, mitä ihmisen oppivat tekemään esim. eri rajapinnoilla ja mitä eivät.

    Siis: Puhdas taide taiteen vuoksi on eräs (tärkeä) osa taidetta, jonka ympärillä on vaikka miten paljon epäpuhdasta taidetta.

    Vanha esimerkki "epäpuhtaasta" taiteesta on arkkitehtuuri, jota meillä syystä tai toisesta opetetaan teknillisessä korkeakoulussa.

    VastaaPoista
  34. ad JK

    Huippuyliopiston eväitä. Tuollaiseen interaktioon on hyvä opiskelijat viedä. Konsepti kuullostaa myös sopivan perusopintojen jälkeiseen jonkin sortin akatemiaan/ tutkimuslaitokseen/ tuotekehittely-yhteisöön

    VastaaPoista
  35. >Tässä yhteydessä tulee mieleeni: Lauri Gröhn kysyi hiljan: mitkä ovat Nokian innovaatiot 2000-luvulla.

    -En ole kovin syvällisesti digikuvausta tutkinut, mutta Nokian E-70 puhelimen kamera tuottaa laatu jälkeä. Se ei pohjaudu perinteiseen optiikkaan, taikka digilaadun takaavaavaan kennoon, vaan mielestäni johonkin matemaattiseen kaavaan joka laskee kuvan surkeasta kennosta ja optiikasta huolimatta.

    Sanoisin että Nokialla on hallussa hyvä softa tämän osalta, kuka sen on keksinyt ja omistaa koodin on sitten ihan toinen juttu.

    Sami Haapavaara

    VastaaPoista
  36. Stiiknafuulia, niinhän se oli? Kuten kaikki nykyinen luovuushössötys ja huippuyliopistot. Ei syntyne luovuutta ja huippuja menetelmillä jotka ovat kristallisoituneet kommunismin ja kapitalismin puolin jos toisin kyklooppisen ristivedon paineessa.

    Teollinen timantti on hyvä työkalu, toimii monessa tilanteessa. Mutta toisaalta se on myös lajinsa evoluution päätepiste, ja semmoisena cul-de-sac. Stalin olisi varmasti riemuinnut moisesta.

    Ei kai "taiteilijoita" ajettaisi "huippuyliopistoon" kuin pässiä lia'assa, jos heille olisi pystytty esittämään riittävän makea porkkana? Vai onko perimmäinen ongelmamme järkkäilyn takana olevien jäärien kommunikaatiota rajoittavassa kulttuurilastissa (vrt. se idän ja lännen ristiveto ja hys-hys)?

    Eiköhän se Ingmar Bergman, kuten muutkin alansa mestarit, jätä sen varainhankinnan tuon alan ammattilaisille... Mahtaisiko johtua suomalaisen kulttuurituotannon menestyksen vaatimattomuus länsinaapuriimme nähden tuottajien ja taidetoimijoiden kosketuspinnan olemattomuudesta? Siinähän toki kaavailtu avioliitto voisi auttaa - ellei olisi järjestetty.

    Luovuus kun kokemukseni mukaan syntyy rakkaudesta. (niin ja kärsimyksestä)
    Sitä voi ohjailla, sille voi luoda edellytyksiä, mutta eihän sitä voi toki pakottaa. Äänessä on monta mielipidettä, mutta kukaan ei tunnu ymmärtävän, mikä on tarina ja sen kaari.

    Itse olen siinä mielessä brechtiläinen, että jokaisella tuotannolla - jos sitä sanaa sopisi tässä käyttää - tulee olla selkeä tarkoitus. Kansallisen kilpailukyvyn parantaminen ei ole sellainen. Sekin on stiiknafuuliaa. Mikä ihmeen kansallinen kilpailukyky?

    Mitä oikeastaan tällä naittamisella kannattaisi tavoitella? Mitä sillä voitaisiin saavuttaa, jos kaikki tahot olisivat halukkaita sanomaat tahdon?

    Taitelijana, yrittäjänä ja akateemisena koen, että tahojen kohtaaminen on äärimmäisen arvokasta. Luovalla otteella taiteen olemuskin voisi uudistua. Aika jo olisi.

    Olen muuten sitä mieltä, että taiteella on arvo, joka on jokaiselle vastaanottavalle yksilölle henkilökohtainen. Sen hinnoitteleminen sen sijaan on barbaarimaista, arvon teennäistä määrittelemistä ja sitomista spekulatiiviseen vaihdon merkkiin. Ja aina siitä ovat hyötyneet muut enemmän kuin taiteilija.

    Mutta niin kauan kuin merkitsijä (vaikka €/raha) on ihmisille merkitsevämpi kuin merkitty (eikä arvo ole = hinta) on idealismini kärpästen surinaa kuvitteellisissa korvissa.

    Hiekkalaatikkoleikkejä, globaalisti. Kunnes ylpeys ei enää ylitä älyä. Mutta rakkaudella syleilen mahdollisuutta. Virnuillen. Ylpeydessäni.

    VastaaPoista
  37. Sisältötuotanto = sisällön työntämistä kuoreen, esim. hernekeittoa peltipurkkiin

    Nyttemmin yhä enemmän kuoren "brändäämistä" valmiin sisällön ympärille, esim. suomalaisen kulttuuripolitiikan suurhanke, Champion of Liberty, suomalainen marsalkka josta on vuosikymmenen ajan yritetty tehdä vientituotetta.

    Ehdotan innovaatioiden superyliopistolle multimedian pilottihankeeksi. Jokaisen sukupolvenhan on löydettävä menneisyys uudestaan ettemme unohtaisi "missä kuljimme kerran". Radiosuomi ja radio Peili ovat jo kääntäneet kompassineulaa 180º.

    VastaaPoista
  38. Totta kai hallinnoissa on aina klappia josta voitaisiin periaatteessa säästää kasvattamalla yksikkökokoa. Homma ei kuitenkaan koskaan mene kuten elokuvissa.

    Miettikääpä huvikseen konkreettisesti läpi todennäköinen uusi organisaatio. Jonkinlainen Helsingin Yliopiston tiedekuntia vastaava taso luultavasti tarvitaan.

    Optimitilanteessa siis johtoportaasta saataisiin lähinnä pari rehtoria ja heidän sihteerinsä siirrettyä siivottua. Kun miettii paljonko kuluja syntyy vaikka pelkästään käyntikorttien ja esitteiden uusimisesta, säästöt on käytetty jo siinä.

    Käytännössä jonkinlaiset vastaavat virat taatusti säilyvät. Hartioille tulee vaan seisomaan vielä korkeampi herra. Herra, joka syö kuormasta.

    Teen it-järjestelmiä ammatikseni. Sama juttu siellä puolella. Kuvitellaan, että säästöjä syntyy kun sama järjestelmä otetaan kaikkialla käyttöön. Juuri koskaan todellisuus ei ole niin yksinkertainen.

    Ettekö te ole olleet mukana yhdessäkään tietojärjestelmien käyttöönottoprojektissa? Ettekö ole oppineet siit mitään?

    Tuollainen järjestelmä ei koskaan ole niin yleispätevä, että se sopisi suoraan laajentuneen käyttäjäkunnan tarpeisiin. Tarvitaan raskaita investointeja ohjelmistojen kehitykseen. Se on kallista ja hidasta, koska ohjelma on räätälöity. Järjestelmätoimittaja tietää ettei asiakkaalla ole vaihtoehtoja. Rahaa pumpataan ulos mahdollisimman pitkään ja paljon.

    Palkka- ja henkilöstöhallinnosta voidaan ehkä jotain säästää. Suurempi yksikkökoko tarkoittaa kuitenkin lisää sisäisiä palavereita, käytäntöjä, prosesseja. Hallinto joutuu ravaamaan eri yksiköiden väliä. Kun hallinnon ja laitoksien fyysinen ja henkinen välimatka kasvaa, laitoksissa joudutaan paikkailemaan hallinnon jättämiä aukkoja.

    Kaikki tämä kiteytyy Parkinsonin lakiin. Klappi on näennäistä.

    Uudistuksen todelliset tavoitteet ovat ihan muuta kuin kustannussäästöt. Sama juttu HUS:n kanssa. Älkää nyt menkö noin halpaan retoriikkaan.

    VastaaPoista
  39. ad mikko

    kerro niistä todellisista tavoitteista?

    ad rönkkö

    muistan syöneeni marsalkan maksamakkaraa joskus

    VastaaPoista
  40. Eräs ongelma niin HUSin kuin korkeakoulujenkin osalta on hallintoammattilaisten puute.

    Minusta oppilaitosten itsenäisyys on hyvä ja kannatettava asia, mutta samalla soisin että Suomessa koulutettaisiin ihmisiä tieteellisten organisaatioiden, oli ne sitten sairaalaita, tutkimuslaitoksia tai kouluja, johtoon ihmisiä, joille annettaisiin sekä hallinnon, lain, yhteiskuntatieteiden ja taloustieteiden koulutusta.

    Tiedän että jonkin verran on ihmisiä, joilla on tätä koulutusta, mutta eräiltä osin käsitykseni mukaan ongelmat kuitenkin löytyvät siitä, että näitä ihmisiä on riittämättömästi, väärässä paikassa ja systeemi jopa jossakin määrin syrjii heitä.

    VastaaPoista
  41. Näyttäisi siltä, ettei kukaan oikeastaan tiedä, millaista porukkaa Kauppakorkeassa opiskelee (minäkään en tällä hetkellä tunne yhtään heikäläistä opiskelijaa). Kannattanee vilkaista vaikkapa keskustelua suunnitellun yliopiston nimestä eli
    . Ei hullumpaa. Lisäksi kommenteissa hyvä huomautus, ettei kyseessä ole "business" vaan "economics". HIBAT! ;-)

    VastaaPoista
  42. HUBAT kuullostaa hupaisalta kuin erään ehdokkaan slogan yo-vaaleissa "valitse Junnu vaikka ei se järkevältä tunnu" omina opiskeluaikoinani HKKK:lla 70-luvun lopuilla.

    Siihen aikaan TKK:n ja HKKK:n opiskelijajärjestöt julkaisivat yhteistä Contactor- lehteä, tunnettiin myös nimellä Sontakori.

    Istumisestani tuppisuumaalaisena yhden talven yli lehden hallituksessa ei jäänyt muuta pysyvää mieleen kuin eräs pälättävä teekkarityttö, josta saattoi päätellä että menipä maailma mihin asentoon tahansa, tuo tyttö tulee aina pärjäämään. Satu Hassi oli silloin johtavia taistolaisia.

    VastaaPoista
  43. Yliopistoja lienee yhdistelty ja yhdistellään muuallakin. Kannattaisi varmaankin kaivella kokemuksia.

    viitteeksi

    Universities unite in South West

    Universities unite for joint physics school

    VastaaPoista
  44. Tuossa on rationalisoitavaa:

    Europe has more than 4000 universities, 17 million students, 1.5 staff and 435.000 researchers.

    Following its discussions on university reform and the university sector in Europe, the October 2005 Hampton Court European Council asked the Commission to come up with proposals on how to use this potential to the best advantage of Europe, especially in view of the EU's Growth and Jobs agenda.

    Olisiko tuo huippuyliopisto suomalainen vastaus moiseen?

    VastaaPoista
  45. Entä jos tuollaisen menneestä maailmasta olevan kivitalojen konsortion sijasta perustettaisiin on-line yliopisto hyödyntämään kaikkia korkeakoulu/ yliopisto/ tutkimuslaitosresursseja Suomessa ja räätälöimään kansallisia koulutusohjelmia niiden varaan. Jokunen koulutusohjelma suunniteltaisiin ja ylläpidettäisiin jatkuvasti ajantasalla yhdessä yritysmaailman kanssa.

    VastaaPoista
  46. Online-yliopistot ovat kaikki järjestään epäonnistuneet. Lista on pitkä. Edes kotoista virtuaaliyliopistoamme – jossa on juuri ollut ideana verkottaa eri puolilla olevia samoja aineita opettavia laitoksia sekä erikoistumaan että toimimaan yhdessä – ei kaiketi voida pitää menestyksenä.

    Uuden yliopiston toivoisin kuitenkin hakevan mielekkäitä muotoja toimia myös verkossa. Aluksi se voisi ryhtyä julkaisemaan oppimateriaalejaan vapaasti verkossa ja liittyä kasvavaan Open Courseware liikkeeseen (http://www.ocwconsortium.org/)

    Joku Kemppinen voisi selittää uuden yliopiston johdolle mitä vapaat oppimateriaalit tarkoittavat. :-)

    VastaaPoista
  47. Markkinavetoisuus ujeltaa korvissa kuin tuuli. Kysymys on siitä, että maan johtava taide- ja elokuvaopetus pyritään siirtämään elinkeinoelämän hallintaan.

    VastaaPoista
  48. Ad Teemu Leinonen:

    Samat kokemukset.

    Verkon oppimateriaalista puhun aina ja joka paikassa ja vetoan MIT:n, Harvardin ja Berkeleyn esimerkkiin.

    Myös Wikimedia ja Wikibooks tulee melkein aina kuulijoille yllätyksenä.

    VastaaPoista
  49. menköön sitten takaperin.

    yliopistot vähitellen online.
    kohta meillä onkin oikeastaan online yliopistoja, joita voi niputtaa. Kurssimateriaalit ja videoluennot verkosta milloin haluaa, kuten uutiset nykyisin.
    kokoonnutaan vain käytännön harjoituksiin ja sosiaalisuutta harrastamaan.

    VastaaPoista
  50. Verkkoyliopisto ei voi toimia, koska siinä ei ole sitä kosketusta ja sosiaalista ympäristöä mikä on oikeissa luennoissa.

    Esim. Minä teen uuden luennnon edellisen luennon pohjalta.

    Kuuloni on huonontumassa, mutta nauhoitan aina luennot, ja kuuntelen ne perästäpäin. Kun kuulen luennot kuulen myös yleisön reaktiot ja seuraavalla luennollani vastaan tähän tähän reaktioon.

    VastaaPoista
  51. Veikkaan huippuyliopiston syyksi samaa kuin UPJ:n ja HUS:nkin. Toteuttaa ashingtonin konsensuksen seitsemättä kohtaa: yksityistämistä. Keinona vetää julkinen toiminta niin kuralle, että yksityistäminen jää ainoaksi "järkeväksi vaihtoehdoksi".

    VastaaPoista
  52. ad Petja & Mikko

    ...koska ei ole kosketusta ja sosiaalista ympäristöä...

    Erikoista... en kaipaa tiedon vastaanottamiseen vieruskavereita tai supattelumahdollisuutta. Kyselytunnit voi järjestää forumeiksi. Harjoitukset ja yksilöä rohkaiseva sosiaalinen toiminta voidaan järjestää erikseen. Sosiaalisesta toiminnasta voisi perustaa jopa oppiaineen. Harvaan asutun maan pienten perheiden yksinäiset lapset oppisivat sosiaalisen elämän peruskuviot. Tämähän puuttuu täysin.

    ...vetää julkinen toiminta niin kuralle, että yksityistäminen jää ainoaksi...

    Ei voine olla motiivi - tosin kannatan valtion maksamia opiskeluvouchereita yksityisiin oppilaitoksiin, jos siten päästään parempiin tuloksiin. Vouchereilla voitaisiin päästää parhaimmistoa maailman huippuyliopistoihin.

    VastaaPoista
  53. Oi miten ihanaa olisikin, kun oltaisiin kaikki siitä kilpailevasta ja tehokkuutta vaativasta maailmasta erossa ja saataisiin kaikki rahaa siitä, että taiteiltaisiin kuka mitäkin toistemme iloksi ihan vaan omaksi iloksemme saaden tietenkin siitä riittävästi hynää toimeentuloon ja matkusteluun ja muuhun mukavaan. Vaan mistähän se raha sitten tulisi? Entä ruoka, puhtaus ja muut elämän välttämättömyydet?

    No jos minun siis pitää painaa niska limassa täällä tietokoneen vieressä tehokkuutta vaativassa yrityksessä, jotta sillä olisi varaa maksaa minulle palkkaa, niin miksikäs minun tehokkaalla tuottamisellani pitäisi elättää jotakin taiteilijarenttuja, jotka ei saa töitään kaupaksi vaan vaatii rahaa ilman vastinetta? Myykää sitä taidetta tai menkää ja tehkää jotakin, mistä ollaan valmiita maksamaan. Saa sitä taidetta sitten tehdä ja itseään toteuttaa sillä vapaa-ajalla, kuten me muutkin.

    Ai koulutettu taiteilijaksi? Mitä sitten? Jos ei koulutuksen jälkeen saa elantoaan siitä, mihin on kouluttautunut, sopii hakeutua semmoiselle alalle, mistä sen elantonsa saa revittyä. Niin me muutkin hitto vieköön tehdään!

    VastaaPoista