Sivun näyttöjä yhteensä

26. joulukuuta 2005

Mainontaa

iPodista ei nyt tarvitse näyttää kuvaa. Tosin helsinkiläisen myymälän sijainti ja verkkosivu ovat monille outoja. - officeline
iPodeja on myyty kymmenen miljoonaa, ei kuitenkaan pelkästään Suomessa.

En ole monenkaan alan asiantuntija, paitsi tietysti kaikkien. Taitava henkilö ei tarvitse iPodia. Kilpailevia tuotteita saa halvemmalla. Tämä tyyris tavara on kuitenkin nyt valmis. Se on käytettävyydeltään korkealuokkainen eli tyhmempikin oppii käyttämään sitä. Yhdessä Applen ilmaisohjelma iTunesin kanssa musiikin siirteleminen tietokoneen ja iPodin välillä on helppoa ja levyjen kopiointi vaivatonta.

Olen hiukan järkyttynyt siitä, että myös täysijärkisiltä vaikuttavat ihmiset luulevat levyjen kopiointia kielletyksi tai vuoden vaihteessa rangaistavaksi muuttuvaksi teoksi.

Näin ei ole eikä ole koskaan ollut. Esimerkiksi Tekniikan Maailman uusimmassa numerossa on Petteri Järvisen luonteenomaisen selkeä ja täsmälleen oikea yhteenveto. Jyrki Kasvi on kirjoittanut asiasta jatkuvasti. Omien levyjen "rippaaminen" eli kopiointi omaan käyttöön on sallittua eikä laki ole tältä kohdin mihinkään muutumassa.

(Kopioinnin esto on asia erikseen - joihinkin uusiin ääni- ja kuvatallenteisiin sijoitettava järjestely, jonka takia kopiointi ei onnistukaan. Sen kiertäminen on periaatteessa kiellettyä.)

Levyjen kopioiminen mp3-muotoon täyttää minun tarpeeni erinomaisesti ja luultavasti useiden muidenkin, paatuneita HiFi-friikkejä lukuun ottamatta. Hyviä kuulokkeita käyttäen kuulen ehkä eron CD-levyn äänen ja mp3-äänen välillä, jos tunnen levyn ja kappaleen hyvin. Normaalisti kuunnellen en erota näitä toisistaan.

Tietokoneen puolesta puhuvat näkö ja vyötärölihavuus. Koneista kappaleet löytää. Levyjen etsiminen laatikoista onkin sitten epävarmempaa, tulosta ajatellen.

Mutta ruokahalu kasvaa syödessä juuri niin kuin kauppiaat toivovatkin. Kirjoitin taannoin Sonyn oivallisisista interferenssikuulokkeista (noise cancelling). Seuraava vaihe on tietenkin se, että välillä haluaa kuunnella musiikkia kovaäänisen kautta. Haluaa esimerkiksi vakuuttaa veljelleen, että perkele: Rannanjärvi elää. Tuomari Nurmio vakuuttaa tätä levyllään.

Applellä on itsellään erilaisia kovaäänisiä. Itse ihastuin "vieraaseen" tuotteeseen, joka on Tivoli PAL (kuvassa). Löytyy Helsingistä ja verkkokaupoista. Tivolin iSongbook on tosi kallis. Ei tämäkään halpa ole, mutta hintansa arvoinen. Radio (FM/AM) ja toimii suoraan tietokoneen tai iPodin kaiuttimena. Menee päälle kun kääntää nappulasta ja sulkeutuu samalla konstilla.

Josta tulee mieleeni informatioteorian luojan Claude Shannonin kone, nerokkuudessa abstraktisen Turingin koneen ja Turingin unversaalikoneen kanssa kilpaileva. Sen ainoa toiminta on tämä: virran kytkemisen jälkeen koneesta (laatikosta) sujahtaa robottikäsi, joka sulkee virran ja katoaa takaisin laatikkoon.

1 kommentti:

  1. Genelec 8040A tai hätätilassa 8020A kaiuttimet ovat aivan omaa luokkaansa, jos käyttää tietokonetta musiikin kuunteluun. Niiden huono puoli on se, että huonot äänitteet kuulostavat niiden kautta kuultuna vielä entistäkin huonommilta. Sama koskee mp3:sia. Eron pakkaamattomiin CD-äänitteisiin kuulee, vaikka ei olisikaan "high end hifiä" harrastava kultakorva. Käsittääkseni 8020 ei maksa paljoa enempää kuin Tivoli. Tosin niitä on hankittava kaksi.

    VastaaPoista